2015-10-28

Hämärät illat

Illat on nyt jo niin hämäriä, että tekee mieli kaivautua viltin kätköihin ja unohtaa muun maailman olemassaolo. Toisaalta taas tekisi mieli heittäytyä noiden viherkasvien sekaan, asunnon valoisimpaan paikkaan eteläikkunalle, lopputalveksi. 

Pingviinityynykin tuntuu jo ajankohtaiselta, vaikka ei ulkona sentään ihan pingviinimäiset olosuhteet vielä ole! 


Hämärää on ja kuvat kökkäreisiä, mutta on tämä syksy ihan kivaakin aikaa: kauniit auringonlaskut, kirpeät aamupakkaset, ihanat kotiintulot lämpimään sisäilmaan ja kynttilöiden polttelut. Kaupungillakin oli tänään jo vähän tavallista tunnelmallisempaa ja paljon ihmisiä liikkeellä. Kävin tutustumassa pikaisesti Mia design shopiin Pakkahuoneenkadulla ja tykkäsin! Ostokset jäivät vähän laihoiksi kun olin rahani jo muihin kauppoihin tuhlannut, mutta ehkä menen sitten jollakin toisella kerralla suuremmille ostoksille. Kivaa joka tapauksessa, että Oulun sisustuskauppavalikoimat kasvavat, ja käsittääkseni heillä on myös nettikauppa!



Mukavaa keskiviikkoiltaa! 

t. Miina

2015-10-25

Sumuisella kuvausretkellä


Eilen lauantaina oli aika kummallinen ilma: sumua riitti pitkälle iltapäivään ja iltaan asti. Aina upeita sumukuvia ihailleena lähdin retkelle läheisen järven rantaan kamera kaulassani (kerrankin ei tarvinut olla aikaisin hereillä tätä varten ;D). Tarttui sieltä muutama sumukuvakin, mutta jotenkin taas erehdyin käyttämään enemmän kuvausintoa makrokuviin... Ihania kastehelmiä! 




Myös noita upeita luonnon omia verkkoja oli vaikka millä mitalla, melkein Halloween-tunnelmiksi asti. Niistä on kyllä kuviakin, heh heh, arvatkaapa vain kuinka paljon, mutta ehkä jätän niitä myöhemmin julkaistavaksi, kun en osaa päättää mitä teille näyttäisin. Syksyllä myös kuolleet kukat näyttävät viehättäviltä – onko täällä kohtalotovereita? Muutama muu ulkonakulkija saattoi nimittäin vähän ihmetellä kaikkein pisimmäksi venähtänyttä kuvaustuokiota tämän kaikkein kuolleimman näköisen pusikon vierellä:


Mutta eikös se ole vähän niin että aina se kaunein ei ole mielenkiintoisinta? Tai ehkä se olen vain minä, jota viehättää enemmän rosoisuus ja rumuus... 

Itse sumukin oli mahtava! Vaikka lähijärvi ei ole mitenkään kovin valtava, ei vastarantaa silti pystynyt erottamaan sakean sumun takaa. Harmikseni tuolla ei ole saaria, joten en saanut sellaista perinteistä saari sumussa -kuvaa. 



Metsäkin oli upean sumuinen. Ja retki kaikkinensa oikein piristävä. Välillä tuntuu, ettei ulkoilmaa tule haisteltua millään mittarilla tarpeeksi, varsinkaan niinä päivinä kun kuljen autolla töihin. Lenkkeilykin on taas kerran jäänyt vähäiseksi mutta tämä pikku reissu kyllä innosti ulkoilemaan useamminkin! 

Kaunista sunnuntaita teille kaikille! :)

2015-10-23

Isoenon vanha lipasto

Hämärä ja sateinen päivä ei ehkä ole se paras valinta olohuoneeseen päässeen vanhan mööpelin kuvaamiseen, mutta minkäs teet kun et malta jättää kuvaamatta. Edellisessä asunnossa meillä oli isoenoni vanha lipasto parvekkeella kukkapöytänä, ja nyt se sai pari uutta maalikerrosta päälleen ja pääsi olohuonetta somistamaan. Tykkään vanhoista huonekaluista, sillä ne tuovat kerroksellisuutta uuteenkin asuntoon. En tiedä tarkkaan miltä vuodelta tämä mööpeli on, mutta kaapin kätköistä löytyi vanha SOK:n kuitti vuodelta 1969. 






Alimmainen kuva on aika huono, mutta mites ikkunan edessä oleva kaappi kuvataan jos ei vastavaloon? Lipasto on aika simppeli – ainut krumeluuri on tuo loiva kaarevuus alareunassa ja jaloissa. Tämä määrä krumeluurihuonekalua sopii meille! Oletan että vetimet on alkuperäiset ja vanhat, sillä niitä jouduimme (krhmm mies joutui) naputtelemaan vähän suoremmiksi. 

Pöydälle on päässyt ah, niin kaunis traakkipuu (mitä tuolle voisi tehdä, voiko alaosan lehtitupsun katkaista omaksi puukseen?) ja orkidea, jota yritän pitää hengissä ja toivon, että se kukkisi vielä joskus uudestaan. 15 minuutin tiimalasi on ostettu Helsingin Granitista. Ylemmässä kuvassa seinällä näkyy Paper Collectiven Al NiqaB al Hamra -juliste, josta tykkään edelleen tosi paljon! Lattialla oleva lohikäärmepuu tuntuu kasvaneen taas ainakin kymmenen senttiä. Ikkunasta taas näkyy viehättävä kuusiaita, jonka edessä viuhuu postimerkin kokoinen, hieman pitkäksi venähtänyt nurmikko... 

Mukavaa perjantaita ja viikonloppua! 

2015-10-21

Uudet vihreähköt perheenjäsenet

Mainitsin jo aiemmin ostaneeni pari uutta viherkasvia uuteen asuntoon. Nyt sain toiselle jo uuden ruukunkin hankittua: söpön kimaltelevan yksilön kauppareissulla Prismasta! Ei kauhean yllättävää että tuo ruukku huuteli kutsuhuutojaan juuri minulle, heh heh. Liuska-aralia on aika söötti uudessa purkissaan ja onnekseni se on alkanut kasvattamaan paria uutta lehteä, pelkäsin nimittäin että uusien kasvien ostaminen ei näin syksyllä valon vähentyessä ole kovin järkevää. Meidän olohuoneen ikkunat ovat kyllä etelään mutta silti pelkään tappavani nämä liian vähällä valolla. 



Ihmepensas etsii vielä uutta ruukkua. Sen värit ovat tosiaan alkaneet vähän muuttua, mutta kenties tummempaan suuntaan. Enkä nyt enää ole varma kertooko se liian vähästä vai runsaasta valosta, sillä  yli kaksi vuotta asuntomme kaikki ikkunat olivat itä-pohjois-suuntaan ja sen takia tämä uusi asunto tuntuu itsestä aivan ihanan valoisalta ja vaalealta. En tiedä sitten tuollaisten kasvien kokemusmaailmasta sen enempää ja tuokin kukkanen on kuulemma kotoisin Oseanian alueelta,  joten ehkä Pohjois-Suomen aurinkoinen huone ei sille välttämättä riitä? Hengissä sekin tuntuu vielä olevan joten huokaan helpotuksesta. Yhden kasvin elvytystoimet kerrallaan riittävät, ja tällä hetkellä meidän kahdella eurolla K-marketista pelastama kirjorönsylilja on ihan kuoleman partaalla. Elvytystoimia ei yhtään helpota se, että sen kerrotaan olevan yksi helppohoitoisimmista huonekasveista. :D 



Yhdenlainen sisustusinnostus on taas valloillaan mutta se kohdistuu enimmäkseen nettikaupoissa haahuiluun ja haaveiluun. Voi, kun saisi kaikki ne ihanat pikkuputiikit tänne Ouluun ja pääsisi hypistelemään... 

Mukavaa keskiviikkoiltaa! :)

2015-10-19

Rocky road -kakkua

Uusi asunto ja uteliaat uuden asunnon katselijat on aika mainio syy saada suu makeaksi! Tällä kerralla tarkoituksenani oli leipoa vakkariani – uunissa paistettavaa juustokakkua – mutta olin jotenkin onnistunut unohtamaan että sehän pitää leipoa jo edellisenä iltana! Raivoisan, suklaantäyteisen ja -himoisen googlaamisen perusteella päädyin tekemään oman version Kinuskikissan Rocky Road -kakusta.  Ihan yhtä hienolta tämä ei taaskaan näytä, mutta jos ei ajattele alkuperäistä versiota ollenkaan niin ihan hauska tästäkin tuli.  


Rocky road -kakun halusin laktoosittomana ja gluteenittomana, joten vaihdoin ensiksikin maitosuklaat tummaan suklaaseen. Käytin Fazerin suklaata, jossa lukee "saattaa sisältää pieniä määriä vehnää". Tumma suklaa maistui ainakin siihen tottuneelle ihan tosi makealta, en sitten tiedä uppoaisiko esimerkiksi lapsiin paremmin maitosuklainen versio... Päälle sitten sorruin kuitenkin laittamaan vähän laktoosia valkosuklaan muodossa, sillä sitähän ei taida vieläkään saada mistään laktoosittomana! Olen kerran ostanut Punnitse & Säästästä valkoista riisisuklaata, mutta en tiedä yhtään miten se käyttäytyy leivonnassa. Tietääkö joku muu? 

Piparkakut taas vaihdoin joihinkin gluteenittomiin suklaakekseihin lähikaupan valikoiman vuoksi. Alkuperäisohjeen säilykekirsikat jätin suosiolla pois; olen maistanut niitä yhden kerran joskus lapsena ja se riitti. Säilykekirsikoiden tilalta laitoi Cake Angels -vaahtokarkkeja, niitä samoja pieniä, joita olen käyttänyt aiempiin rocky road -väkerryksiinikin. Joten en nyt sitten tiedä onko tämä enää oikeasti sama ohje, mutta maku oli hyvä ja suklainen, ja maistuu varmasti ainakin Rocky roadien ystävälle. 


Tähän kakkuun tuli: 

1 litra popcorneja (=puoli desiä maissinjyviä)
n. 150 grammaa gluteenittomia keksejä
Pari-kolme kourallista Cake Angels -vaahtokarkkeja
50 g voita
n. 600 g tummaa suklaata

koristeluun muutama pala valkosuklaata


1. Valmista popcornit ja jos halutessasi mausta ripauksella suolaa.
2. Murskaa keksit.
3. Sekoita murskatut keksit ja pienet vaahtokarkit popcornien kanssa isossa kulhossa. 
4. Sulata suklaa ja voi miedolla lämmöllä kattilassa tasaiseksi. 
5. Valuta suklaa-voi-seos muiden aineiden joukkoon ja sekoita huolellisesti.
6. Vuoraa n. 2 litran vetoinen kakkuvuoka kelmulla ja painele seos vuokaan tiiviisti. Laita jääkaappiin jäähtymään (minä pidin vähän aikaa pakastimessa nopeuttaakseni). 
7. Kumoa kakku tarjoilulautaselle, sulata muutama pala valkosuklaata muovipussissa vesihauteessa, tee muovipussin kulmaan reikä ja puristele pussia villisti heiluttaen kakun päällä niin että suklaa muodostaa uniikkeja kuvioita. 
8. Leikkaa valmiiksi annospaloiksi tai anna syömäreiden väkertää omat palansa itse (käy varmaan vaikka ohjelmanumerosta...). 


Jos Rocky road -makeiset ovat helppoja valmistaa, niin samoin tämä kakkukin on aika iisi. Meidän kakkuvuoka on irtopohjainen, joten sen kelmuttaminen toi vähän haasteita, mutta jos sinulla on perinteinen kuivakakkuvuoka niin uskon että se helpottaa touhua entisestään. 

Ja tämä tehoaa varmasti suklaanhimoon! 

Kivaa alkavaa (syysloma)viikkoa kaikille :) 

t. Miina

2015-10-06

Uuden kodin makkarissa

Jos minun pitäisi kuvata uutta makkariamme yhdellä sanalla, sana olisi pieni. Makuuhuoneeseen mahtuu tasan tarkkaan sänky ja yksi yöpöytä. Toisella puolella vastaan tulevat vaatekaapit (joita niitäkään ei ole koolla pilattu...) ja toisella puolella heti yöpöydän jälkeen on ikkuna. Toisaalta pienuus ei makuuhuoneessa haittaa, onpahan kerrankin mahdollisuus varata se vain nukkumiseen. Makuuhuone on asunnon yläkerrassa ja sinne vie kivat pariovet. Heti pariovien ulkopuolella on pieni aulatila, johon mahtuu työpiste. Yläkerrassa on myös – ihan kätevästi makkarin vieressä – isompi kylppäri saunoineen ja pyykkihuoltoineen. 


Saimme roudattua itse tekemäni lampunvarjostimen kuin ihmeen kaupalla lähes ehjänä uuteen kotiin. Nuo paperihärpäkkeet on liimattu pikaliimalla ja pelkäsin että ne ropisevat yksi kerrallaan pois. Muutama ropisikin, mutta sain liimattua ne onneksi takaisin. Kuumaliimallahan ne pysyisivät kai paremmin. Varjostin kerää myös aikalailla pölyä ja sen pyyhkimisessä onkin melkoinen homma. 

Väriläiskänä saavat toimia tällä hetkellä tyynyt, villavilttejä taas pitää olla saatavilla aina kun käpertymisen tarve iskee. 


Makkarissa on seinällä Teemu Järven juliste Taistelevat korpit. En tiedä kuinka hyvää tuon niminen teos ennustaa parisängyn yläpuolella, mutta kivalta se siinä minusta näyttää! Hääkuvankin iskimme makkarin seinään, mutta onneksi se ei ole kovin esillä. Viiden ja puolen vuoden takaista lookkia ei nimittäin enää jaksa kovin paljon vieraille esitellä. :D

Haaveissa olisi päivittää tätäkin huonetta, sillä samaa päiväpeittoa olemme katselleet ihan sängyn ostamisen alusta asti. Haaveita on vain niin paljon etten tiedä mistä aloittaa, eikä budjettikaan ole valitettavasti rajaton.

Miltä makkari teistä näyttää? :)

2015-10-04

Uuden kodin olohuoneessa

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet ihan karmeat, muutimme uuteen kotiin ja tein ihan järkyttävät määrät töitä. Illat kuluivat siivotessa, purkaessa tai seuraavan päivän hommista stressatessa, mutta nyt tilanne on onneksi rauhoittunut, ainoastaan sormiin sattuu kaiken sen siivoamisen jäljiltä. Saimme muuton hoidettua kohtuullisen hallitusti ja nyt sitten parhaillaan asetumme uuteen kotiin. Uusi koti on edelleen vuokrakaksio, mutta aika tilava ja kodikas sellaiseksi! Melkein viisitoista uutta asuinneliötä ja kaksikerroksinen olohuone saavat asunnon tuntumaan tosi avaralta, ja nyt meille mahtuu jopa työpöytä! :)


Ennen meidän muuttoa asuntoon vaihdettiin lattiat ja seinät maalattiin – saimme siis yllätyksenä ihan kivan värisen harmahtavan laminaatin! Onneksi myös beige korostusseinä maalattiin valkoiseksi, se olisi nimittäin tummentanut olohuoneen ilmettä aika paljon. Ollaan tyytyväisiä, vaikka muuttopäivänä vähän hirvitti tulla katsomaan asuntoa ensimmäistä kertaa sellaisena kuin se oikeasti on. 

Veikkaan että sisustus elää vielä, ainakin uuden tv-tason haluan jossain vaiheessa, samoin nojatuolin.   Myös matka sohvalta telkkarille näyttää tosi pitkältä, mutta jotenkin en haluaisi sohvaa laittaa ihan keskelle lattiaakaan, se on nimittäin nytkin vain n. puoleksi seinää vasten. Saa nähdä! Tykkäisin, että sohvan ja tv-tason välissä oleva matto sitoisi kalusteet yhdeksi kokonaisuudeksi mutta en tiedä onko se tässä mahdollista.

Punaiselle metallilipastolle ei löydetty mitään järkevää paikkaa, joten se on olohuoneen nurkassa  kukkapöytänä riitelemässä muun sisustuksen kanssa. Tutut romppeet täällä meidän olohuoneessa kuitenkin on ja näkymä sinällään aika ennalta-arvattava. :D Vitriinikaappi on koottu kahdesta Jyskin Asaa-vitriinistä, joista toisen ostimme edellisen asunnon minikeittiöön ja nyt tänne uuteen asuntoon muuttaessa päädyimme ostamaan toisen, kokoamaan ne päällekkäin ja vaihtamaan vitriinin kirjahyllyksi. 


Ideaparkin kukkamyymälässä näytti vielä eilen olevan viherkasvit -50% ja ostin hauskan värisen ihmepensaan sekä liuskearalian alle kahdella kympillä. Ihmepensas vaihtaa väriä huoneen valoisuuden mukaan. Nyt olohuoneessa on kuusi viherkasvia ja voisin adoptoida omasta mielestäni vielä muutaman... Pihallekin menin ostamaan kolmea erilaista sipulikukkaa eilisillan nettishoppailuhuumassa. Saa nähdä osaanko niitä oikeasti istuttaa ja olenko jo ihan toivottoman myöhässä. 

Tänään on muuten ruotsalaisten perinteinen kanelbullens dag eli korvapuustipäivä, ja minullakin on tarkoituksena leipoa pieni satsi gluteenittomia korvapuusteja illaksi. Tärkeä perinne! ;)

Mukavaa sunnuntaita ja leipokaahan tekin korvapuusteja!