2015-08-17

Gluteenittomat omenaruusut

Pinterestissä seikkaillelle nämä omenaruusut ovat varmaan tutun näköisiä? Törmäsin itsekin vastikään siellä näiden söpöjen leivosten kuviin, etsiydyin leivosten alkulähteille eli Manuelan blogiin, ja päätin kokeilla näitä kauniita ruusuja gluteenittomana. Tekeminen ei nimittäin näyttänyt ihan kauhean vaikealta ja ainesosatkin olivat aika simppelit. Ainoa puutos oli, että minulla ei edelleenkään ole silikonista muffinipeltiä mutta nämä onnistuivat kyllä ilmankin!


Laitan tähän suomeksi ohjeen, mutta vaihekuvia minulla ei ole otettuna. Tahmaisilla käsillä ohjeiden lukemisessakin oli riittävästi, kameraa en jostain syystä halunnut uhrata tälle kokeilulle. Jos aiot kokeilla niin kannattaa katsoa tosi hyvät kuvalliset ohjeet Manuelan blogista

Omenaruusuja (6 kpl) varten tarvitset:

2 punaista omenaa
puolikkaan sitruunan mehu
vettä
jauhoja pöydälle
3 rkl aprikoosimarmeladia (tai muuta marmeladia)
kanelia
tomusokeria koristeluun

Suosittelen tuota Schärin lehtitaikinaa, se on valmiiksi yhtenä isona levynä, jota näitä leivoksia varten tarvitsee kaulita vain vähän. Gluteenittomat taikinat kun tuppaa ratkeilemaan helposti. Taikinaa pitää sulattaa ohjeen mukaan kolme tuntia, joten ole ajoissa liikkeellä. :P



Ylläolevissa kuvissa raa'at leivokset, jotka tungin ehkä aavistuksen liian pieniin muffinsikippoihin. Pahvikipot pysyivät kasassa mutta olivat hajonneet osittain sauman kohdalta lehtitaikinan turvotessa. Kypsinä kuorin muffinikupit pois leivosten ympäriltä ja siihen tuollaiset pahviset kipot olivat toimivat. 

Sitten niitä ohjeita, tässä siis suomeksi sen mukaan mitä itse tein:

1. Sulata lehtitaikina etukäteen.

2. Purista kulhoon puolikkaan sitruunan mehu ja vettä. Leikkaa omenat puoleksi, poista siemenkodat ja leikkaa omenat paperinohuiksi siivuiksi. Mitä ohuempia siivuja tein, sitä paremmin leivokset pysyivät kasassa raakana. Jätä omenaan kuori, sillä punaisesta kuoresta tulee ruusuihin väriä. Laita siivut heti leikkauksen jälkeen kulhoon, jossa on sitruunamehua ja vettä, etteivät siivut ruskistu. Vettä laitoin sen verran että siivut peittyivät. 

3. Laita omenaviipaleet samaisessa kulhossa mikroon noin kolmeksi minuutiksi jotta ne pehmenevät, minkä jälkeen niitä on helpompi käsitellä. Paksuimmat siivut eivät pehmenneet tarpeeksi kolmessa minuutissa, mutta käytin sitten vain niitä ohuimpia. 

4. Kauli lehtitaikina levyä isommaksi, niin että saat siitä leikattua kuusi n. 5 x 22 cm kokoista pitkulaista levyä. 

5. Sekoita aprikoosimarmeladi ja pari teelusikallista vettä keskenään, käytä mikrossa minuutin verran. En tiedä onko tämä välttämättä tarpeellista, marmeladista tuli näin aika lirua ja ajattelin että helpoimmalla olisin päässyt kun olisin vain levittänyt pelkkää marmeladia yhtä ohuen kerroksen. Riippuu varmaan marmeladin rakenteesta. Levitä marmeladi-vesiseosta leikkaamillesi kuudelle suikaleelle.

6. Kuivaa omenaviipaleet siivilässä.

7. Levitä omenat suikaleet yläreunaan limittäin (katso hyvä kuva alkuperäisestä ohjeesta), ripottele kanelia ja taita suikaleen alareuna yläreunaa kohti, niin että omenasiivut jäävät osittain lehtitaikinan sisään "taskuun", vain yläreunat ovat ulkopuolella. 

8. Rullaa varovaisesti lehtitaikina-omena-käärö rullaksi ja aseta se voideltuun (!) muffinivuokaan tai silikoniselle muffinipellille. Minulla parin ruusun lehtitaikinalevy ratkeili rullatessa mutta survoin ne silti sinnikkäästi muffinivuokaan ja niistäkin tuli ihan ok:n näköisiä. 

9. Paista alle 190 asteessa noin 40 minuuttia. Minulla reunat alkoivat tummua, joten peittelin ruusut loppuajaksi leivinpaperilla. Varmaan foliokin olisi käynyt ja ollut ehkä tehokkaampikin. 

10. Anna jäähtyä ja koristele tomusokerilla. Vie vaikka äidille lahjaksi äitienpäivänä. :) 

Alla vielä kuvat uunista tulleista leivoksista. Tomusokerit töräytin päälle ilman siivilää, joten ne meni tosi tasaisesti...



Paljon sievempiä yksilöitä näin niin Pinterestissä kuin netissäkin, mutta tuli näistä omistanikin ihan hauskan näköisiä. Gluteeniton lehtitaikina ei ehkä käyttäydy ihan samalla tavalla kuin tavallinen, kovin lehteviä näistä ei tullut. Kaiken kaikkiaan näitä oli ihan kiva näpertää ja makukin oli hyvä, ei tosin mikään sellainen että maun takia alkaisin värkätä näitä heti uudestaan tai kehittäisin näistä  itselleni seuraavan herkkuhimon kohteen. Ehkä aika tavallinen omenapiirakan maku mutta hieman erilaisessa muodossa. 

Minulle iski taas yhtäkkiä flunssa sekä korva- ja poskiontelokipu. Karmivan väsymyksen vuoksi nukuin päiväunetkin, vaikka vielä aamulla innoissani kävin pitkällä kävelylenkillä. Nyt on ihan veto pois, mutta toivottavasti taas muutamassa päivässä pääsen uuteen nousuun! ;)

Kivaa maanantai-iltaa ja alkavaa viikkoa!

1 kommentti: