2015-06-30

Ruskeaa nahkaa eli uusi kello Skagenilta

Olipa kerran eräs ahne maisteriksi valmistuja, joka halusi valmistujaislahjaksi kellon (ja vaikka mitä muuta: esimerkiksi matkan ulkomaille tai hampaiden valkaisun tai uuden asunnon tai koko maailman tai tähdet taivaalta tai...). Valmistumista ennen hän selaili nettikauppoja ja ihastui maailman kauneimpiin ja simppeleimpiin tanskalaisiin kelloihin, joiden merkki oli Skagen. No, niitähän näytti olevan saatavilla vain nettikaupoista, joten valmistuja lähti ehkä vähän pettyneenä kiertelemään kelloliikkeitä kaupungille überkimaltavien feikkitimattikellojen maailmaan. Yllättäen yhden kaupan ovenpielessä olikin vitriini, jonka sisältö näytti enemmän kuin houkuttelevalta ja muistutti aika paljon niitä yhtiä kelloja. Skagenia saa myös Oulusta! 




...ja niin ahne maisterisihminen sai haluamansa kellon valmistujaispäivänä ranteeseensa ja eli materialistisen elämänsä onnellisena loppuun asti. ;) 


Kyseessä on Skagen Ditte -kello ruskeanahkaisella rannekkeella ja supersalaperäisellä kaiverruksella (heh heh). Ehkä maailman yksinkertaisin design ja silti, tai ehkä juuri, siksi niin kaunis. Ja hyödyllinen tottakai, ja sopii yhteen Tukholman-tuliaisen eli Fiorellin laukun kanssa, ja eihän tätä ilman oikeastaan tulisi edes toimeen. Ranneke on tosi pehmeää nahkaa ja väri ihan perfecto. Tällä kellolla on ainakin tyytyväinen omistaja. :D

Mitä tykkäät? Onko sinulla kellohaaveita? :P 

2015-06-23

Uusia korviksia ja Hobstareja

Niin vain juhannus meni ja pessimistit voivat alkaa odottaa taas joulua. Onneksi minä en  noihin pessimisteihin kuulu. ;) Oulussakin on ollut pari kesäistä päivää – jee niille! Tänään kuitenkin taas sataa ja ulkona olo ei kauheasti houkuttele. Kummallinen kesä. Käperrynpä siis tänne kotiin ja laitan pari kuvaa uusista korviksista, jotka annoin valmistujaislahjaksi ystävälleni, joka valmistui samassa publiikissa. Eilen pidimme myös pienimuotoiset kakunmaistajaiset yhdessä, mutta kameraa en muistanut käyttää ollenkaan... :) 

Ennen juhannusta kaupungilla käydessäni tutustuin Lifestylenordic -nimiseen kauppaan Oulun torinrannan aitassa. En ollut siellä ennen käynyt, mutta nettisivuja olin kyllä katsellut (kuola valuen) useamman kerran. Stockmannhan täällä lopettaa, ja olen harmitellut ettei Oulussa oikein ole missään vastaavia sisustustuotteita myynnissä tai hiplailtavana, enkä ole itse kauhean innokas nettitilailija. Tuo Lifestyle Nordic nyt kuitenkin saattaa saada minut lopettamaan harmittelun, sillä siellä oli yllättävän isot valikoimat kaikkea ihanaa ja trendikästä! 


Mukaan tarttui jäätelömuotteja ja nuo iki-ihanat Hobstarin lasit, joita on varmaan jo joka toisella sisustus- ja ruokabloggaajalla. Seuraan trendejä taas vähän perässä, mutta minusta nuo on edelleen niin kauniit ja nyt jo havaittu hyväksi myös käytössä. Näitä on ilmeisesti aika monessa kahvilassa käytössä. Lasit on aika raskaat ja ne voi pestä koneessa. Tämä rähmäkäpäläkin toivottavasti saa nuo pysymään ehjänä. :) 


Ja onhan nuo nyt niin kauniit myös korvisten kuvausalustana. ;) Ystävälle lähteneissä korviksissa on n. 10 mm makeanvedenhelmet, siniset viistehiotut kivihelmet ja pienet swarovskin kristallit, jotka roikkuvat ohuenohuesta ketjusta... Metalliosat ovat hopeoitua metallia ja yritin tehdä vähän rennompia kieputuksia korupiikkeihin. Näillä korviksilla ei pitäisi olla paljoa painoa vaikka ovatkin suhteellisen suuret tai ainakin roikkuvat. Toivottavasti ovat mieleiset ja pääsevät käyttöön. :) 


Joku on muutenkin taas vähän hulluna kristalliin ja haaveilen myös uusista soutache-tarvikkeista. Olisi niin paljon opeteltavaa ja näinä sateisina päivinä olisi paljon aikaa näpertelylle. 

Mukavaa sadepäivää teille kaikille!

2015-06-18

Papereita ja parveketta

Huhhei, tänään on se päivä jolloin sain filosofian maisterin paperit kouraani. Perhejuhlat on tulossa sitten myöhemmin ja tänään kävin vain tiedekunnan järjestämässä tutkintojenjulkaisutilaisuudessa eli publiikissa juhlimassa tätä omaa tutkintoani ja muiden saavutuksia. Tutkinnon valmiiksi saaminen on kyllä aika hienoa ja vähän epätodellista näin viiden vuoden opiskelun jälkeen! Nyt sitä sitten pitäisi olla valmis ihan oikeisiin töihin... :) 

Kesän pyörin kuitenkin kotosalla ja yritän saada järjestettyä tekemistä. Kalenteri alkaa kyllä täyttyä pikkuhiljaa ja loppukesästä varmaan säntäilen taas pää kolmantena jalkana ympäriinsä, jee. Auringonkukkaistutukset olen uskaltanut jo viedä ulos parvekkeelle, nämä kuvat on otettu ehkä viikko sitten kun jätin kukat ensimmäistä kertaa yöksi ulos. Aika isoiksi nuo kukkavarret ovat jo kasvaneet, etualan purkeissa on nimittäin matalia auringonkukkia. Nyt ulkona ollessaan ovat kasvaneet myös paksuutta, hontelot kukkaparat. :)


Parvekkeen toinen pääty on oranssi ja tämä vähän viileämmän värinen, vaikka yksi purkeista onkin noin sähäkkä. :D Veikkaan että liian pienet purkit saattavat koitua kukkien kohtaloksi jos ne tuosta kasvavat vielä monta metriä korkeutta. 


Kummallista muuten, että kun nyt olen lomalla (tai työttömänä, miten tämän nyt haluaa ajatella...) niin en saa juuri mitään suurempaa kotona aikaiseksi. Nämä parvekekuvat nimittäin muistuttavat tehokkaasti edelleenkin pesemättömistä ikkunoista ja parvekelaseista... Juhannuksena en aio kyllä niistäkään stressata, sillä lähdemme pieneen reissuun ja jos säät sallivat niin myös mökille ja paljuun lillumaan. 


Ihanaa ja rentoa juhannusta!<3

2015-06-15

Sininen tyyny ja aamupalavanukas

Alkaa näyttää pahasti siltä, että vielä kesäkuussa ei päästä juuri ulkoilmasta nauttimaan. Tulin juuri kaupungilta ja sieltä sateesta ja tuulesta on vain ihanaa päästä kotiin sisälle ja lämpimään. Kummallista, että on kesäkuun puoliväli eikä pipo ja hanskat olisi olleet kaupungilla yhtään liikaa.  Sateenvarjonkin kanssa sai taistella ihan tosissaan ettei se pyörähtänyt tuulessa ympäri. Tein aika muikeita ostoksia, mutta niistä ei ole ainakaan vielä kuvia. Oikeastaan minua ei kannattaisi edes päästää kaupungille hengailemaan, sillä joka kerta sieltä tarttuu mukaan jotain, joka on muka ihan pakko saada... 

Kun tämä kesäkuu on kerran ollut näin kylmä ja olen joutunut viettämään paljon aikaa kotona, on tänne ollut ihana ostella jotain pientä piristystä. Niin kävi tämänkin alla olevan kuvan Bouclair-tyynyn kanssa... Eikö sovikin tuo sinisen sävy aika ihanasti yhteen ruskea-valkoisen lehmämaton kanssa? 





Meidän sohvaa on vähän hankala kuvata edestäpäin, kun pitäisi siivota käytännössä koko kämppä ettei kuvista tulisi niin kamalan levottomia. Sohva on nimittäin keskellä lattiaa ja suoraan sen takana on keittiö koko seinän levyisessä komeudessaan. Muuten tykkään tämän asunnon tupakeittiö-ratkaisusta mutta siisteyden kannalta se ei ole mikään kaikkein toimivin systeemi, enkä ole kovin hyvä kääntämään selkääni kaaokselle. Sekasorto kun tuntuu välillä ihan aivoissa asti ja kiristää hermoja äärimmilleen... ja kuitenkin olen itse se pahin sotkija. :D 

Hävettää olla näin hörähtänyt, mutta kyllä tuollainen kaunis tyyny piristää mieltäni aina kun sitä katselen. Samoin piristää tuo keskimmäisen kuvan aamupalavanukas, jota kokeillakseni sain luopua  taas parista ennakkoluulosta. Ihan ituhippeilynä pidin noita chiansiemeniä, mutta tuo vanukas on oikeasti hyvää, täyttävää ja helppoa. On myös mukava herätä aamulla kun aamiainen odottaa valmiina jääkaapissa. Muuttelin tuota vanukasohjetta vähän omien kaappieni antimien mukaan, mutta idean sain alunperin My cup of coffee -blogista, siellä on muitakin hyviä terveysherkkureseptejä. 

Kai tämä tyynyistä ja aamupaloista hihkuminen on sitä paljon puhuttua pienistä asioista iloitsemista ja katseen kääntämistä positiviiseen. ;) Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille!<3 

2015-06-14

Oranssia parvekkeella

Yhtenä iltana jouduin sisustusinspiksen kouriin ja päädyin muuttamaan hieman parvekkeen löhöilypaikan ilmettä. Karkkivärit kyllästyttivät, mutta eipä tuolloin illalla ollut oikein muita keinoja toteuttaa muutoksia kuin omien kaappien kätköt. Päädyin sitten piristämään parveketta oransseilla tyynyillä ja matolla. Heh, yksinkertaista ja ilmaistakin vielä.  

Raahasin myös kummallisesti kasvavan traakkipuun parvekkeelle. Kyseinen kasvi on ollut sinnikäs ja kulkenut mukanani tosi monta vuotta. Toivottavasti se taas piristyy kesäksi! Haluaisin jonkin korkeammankin kasvin tuomaan lisää vihreyttä, mutta viime kesän kokemus ei oikein kannusta kokeilemaan. Lohikäärmepuun lehdet nimittäin kärähtivät auringossa valkoisiksi. 



Puun lisäksi haluaisin parvekkeelle pienen pöydän, ehkä sellaisen tarjotinpöydän tuohon kynttiläkippojen alle. Nyt Tiimarin musta-kultaiset kynttiläkipot ovat lattialla Ikean lautasen päällä ja meneehän ne siinäkin kun eivät ole mitään arvoesineitä. Muutamana iltana olen tuolla jo poltellut kynttilöitä – on ne niin kauniita kesälläkin. Naapurit varmaan pitävät ihan kahelina. 

Aiemmat karkkivärit näkyvät tässä seuraavassa kuvassa. Parvekkeella saa minusta olla väriä, vaikka muualla yritänkin pitää sisustuksen sen verran hillittynä ettei päätä särkisi ihan koko aikaa. ;)


Kumpi on teistä parempi: edelliset karkkivärit vai tämä uusi kokonaan oranssi sisustus? 

2015-06-12

Perjantain kuulumisia

Tulin vain toivottamaan mukavaa viikonloppua ja tuuppaamaan eetteriin vielä pari kuvaa eiliseltä! 

Perjantai on mennyt kivasti; kävin ystävän kanssa kaupungilla kahvilla ja vähän ostoksilla. Tällaisina päivinä silti huomaan, että tarvitsisin ainakin tuplasti enemmän ohjelmaa tänä kesänä tehtäväksi, tylsistyttää jo. En jaksaisi lojua kotona (sisällä) ollenkaan. Katselin jo kansalaisopiston kurssitarjontaakin mutta eihän siellä kesällä mitään kivaa ole. :P Toivottavasti tämä fiilis muuttuu kun ilmat paranee, ja ehkä tunnelmat on nyt hetkellisesti maassa myös kipeytyneen jalan takia. En pääse lenkille enkä oikein rullaluistelemaankaan ilman että jalka kipeytyy pahemmin. On tullut vissiin temmottua vähän liikaa jossain vaiheessa. 





No, näistä kuvista tämä kärsimättömyyteni ei onneksi välity. Saa silti ehdotella tekemistä Oulun kesässä. Ainakin Muoti Privaatin kellaripäivät ajattelin käydä tsekkaamassa ensi viikolla, ja huomisen suunnitelmissa on tietenkin kytätä Sofian ja Carl Philipin häitä ja tehdä hyvää ruokaa... 

Pirteää perjantai-iltaa sulle!<3

2015-06-11

Kesäkuun kukkia

Pakko myöntää että kylmä kesäkuu masentaa vähän minuakin. Toisaalta on ollut kiva käpertyä kotona sohvan nurkkaan lammasviltin alle lukemaan kirjaa (ruotsalaisia dekkareita... hrr...) mutta voisihan sitä kirjaa lukea vaikka rannallakin. Tai vaikka syksyllä sitten villasukissa. Tänä aamuna join aamukahvit auringossa ja päätin, että jos ei kesäfiilis kerran tule minun luokse niin menen sitten itse kesäfiiliksen luo, ja lähdin Oulun yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan kuvaamaan kukkia. 


Ja oli oikeasti hyvä idea! Aurinko paistoi, ja vaikka tuuli aika kylmästi, niin puutarhan suojissa oli välillä ihan tyyntä. Siellä aurinko lämmitti ja kesätyöntekijät olivat hommissa, linnut lauloi ja joku ajoi nurmikkoa. Tuntui melkein kuin olisi tullut johonkin eri maailmaan. :) 

Kamera tosiaankin lauloi... Mitä mieltä olette kuvista? Toivottavasti niistä välittyy kesäinen fiilis teillekin asti. 






Siellä sitten pyllistelin ja hymyilin itsekseni aikani ja kuvasin kaikki eteeni tulleet kukat ja kävyt (no en ihan jokaista mutta melkein). Pari eläkeläispappaa oli tullut samaan puistoon, mutta muuten sai kulkea aivan rauhassa ja kerätä kesäenergiaa itseensä. 

Sorsia en harmikseni nähnyt, olisin halunnut yrittää kuvata niitäkin. Olen nimittäin kuvannut aika paljon jo tällaisia liikkumattomia kohteita – kukkia ja koruja – mutta esimerkiksi ihmisiä en osaa kuvata varmaan ollenkaan. Enkä eläimiäkään, paitsi silloin kun ne ovat täysin liikkumatta. Menen silti ehdottomasti toistekin tuonne kuvaamaan, sillä luulen että paikka on vielä upeampi myöhemmin kesällä... Puiston ulkopuolelle, pyöräreitin viereen jokin porukka oli levittänyt jo piknikviltinkin ja istuskeli siellä nauttimassa auringosta. Mahtava hengailupaikka! 

2015-06-09

Itse tehtyä jäätelökakkua

Näköjään herkuttelu on tämän blogin kantavin teema. Mitäpä muuta sitä lomalla tekisi kuin leipoisi, kun ei niin hirveästi ole ohjelmaa ja vettä sataa joka päivä...? Viikonloppuna kutsuin vieraita ihan vain siitä ilosta että saisin kokeilla jäätelökakkua, jonka resepti oli keikkunut listalla jo jonkin aikaa. Jäätelökakkuun kun tarvitaan vähän useampia syöjiä. 


Tämän kakun ohje on Vaaleanpunainen hirsitalo -blogista, tästä postauksesta. Marja tekee niin herkullisen näköisiä jäätelökakkuja että käyn niistä vähän turhan usein haaveilemassa. :D Omani ei näytä läheskään yhtä hyvältä mutta maku oli aika lähellä täydellistä – tykkään suolaisen ja makean yhdistelmästä! Minulla ei ole tarpeeksi pientä irtopohjavuokaa, joten tein kakun käänteisessä järjestyksessä leivinpaperilla vuorattuun leipävuokaan ja keikautin jäisen kakun oikein päin tarjoiluastiaan. Onnistui niinkin. 


Leipävuokaan upposi vajaa 150 g:n paketti gluteenittomia digestivejä + nökäre voita (näistä tein blenderillä murskaamalla keksipohjan), litra vaniljakermajäätelöä, yksi murskattu daim-patukka, ehkä kourallinen murskattuja, suolattuja cashewpähkinöitä, jonkin verran kinuskikastiketta ja noin puoli pussillista pieniä Cake Angels -vaahtokarkkeja. Päälle sulatin vielä tummaa suklaata ja lorautin vähän kinuskikastiketta. Kukkakoristeita tms. ei ollut joten heitin sitten muutaman vaahtokarkin keoksi kakun päälle :) 



Kakkuun tuli kolme kerrosta jäätelöä ja kaksi kerrosta täytteitä. Aloitin itse päällimmäisestä jäätelökerroksesta, jonka lusikoin vuoan pohjalle niin että se peitti koko pohjan. Sen päälle laitoin täytteitä (siis daim-murskaa, suolapähkinämurskaa, pieniä vaahtokarkkeja ja kinuskikastiketta) ja sitten lusikoin toisen kerroksen jäätelöä, laitoin toisen kerroksen täytteitä ja lopuksi lusikoin vielä kolmannen kerroksen jäätelöä. Ihan viimeiseksi taputtelin kakun päälle keksimurska + voi -pohjan niin tasaiseksi kuin osasin. Sitten taittelin vuoassa olevan leivinpaperin kakun suojaksi ja laitoin vuokaan kätevästi sopivan kahvipaketin kakun painoksi, jotta pohjasta tulisi oikeasti tasainen, ja työnsin kakun pakastimeen muutamaksi tunniksi. 

Vähän ennen tarjoilua sulatin suklaan ja keikautin kakun tarjoiluastialle sekä pursotin kinuskikastikkeen suoraan tuubista ja sulatetun suklaan muovipussilla kakun päälle. Työnsin uudestaan vähäksi aikaa pakastimeen (ota siis sellainen tarjoiluastia joka mahtuu pakastimeen ;)) ja otin sitten ehkä varttia ennen syömistä pöydälle, jotta se ehti sulaa pikkuisen helpommin leikattavaksi. :)  



Oli tosi hyvää, nam nam! Kakku ei mennyt kerralla, joten työnsin sen tarjoilun jälkeen pakastimeen ja syötiin tätä vielä seuraavana päivänä uudestaan. Maistui ihan samalta. :)

Ensi kerralla teen sitten ihan kokonaan laktoosittoman version jättämällä nuo daimit pois ja laittamalla tilalle jotain muuta. Kaupassa myös kinuskikastike oli merkitty laktoosittomaksi mutta en ole ihan varma onko sitä oikeasti (pitäis varmaan lukea uudestaan se sisällysluettelo, siinä taisi olla maitojauhetta ainakin kun kotona sitä vähän vilkaisin...). 

Tämä oli niin herkullista ja tosi helppoa. Sopii varmaan aika monen vatsalle jos tekee gluteenittomilla kekseillä sekä laktoosittomalla jäätelöllä ja täytteillä. Tulkaapa siis kaikki tutut tästä lähtien kylään muutaman tunnin varoitusajalla, heh heh. 

Ihanaa tiistaita sulle!

2015-06-07

Turkoosi soutache-riipus

Innostuin Soutache-tekniikkaa kokeillessa tekemään myös tällaisen suuren riipuksen. Tai korvista aloitin, mutta kun koru vain jatkui ja jatkui, päätin että en jaksa tai osaa kuitenkaan tehdä toista samanlaista ja muutin suunnitelmaa riipukseksi. Ja sehän olikin ihan hauska oivallus, sillä pääsin nyt kokeilemaan tuollaisia kukan terälehti -tyyppisiä reunoja ja käyttämään kaikki loput langat tähän. Halkaisija on noin seitsemän senttiä, eli kyseessä on tosiaankin aika iso riipus. Laitan riipuksen todennäköisesti pitkään ketjuun sellaisenaan. Tein taas vähän yritys ja erehdys -taktiikalla, eli tein jotain ja toivoin parasta, kun en kerran mitään täsmäohjeitakaan ole onnistunut löytämään. 


Helmet kiemurtaa taas. Tajusin, että vaikka laitan helmet löysemmälle tai väljempään, niin seuraavaa kerrosta tehdessä ne kiristyvät kuitenkin kiemuraisiksi. Kuvissa tuo kiristyminen korostuu aika paljon joten jotain pitäisi keksiä ratkaisuksi. Onko sinulla kokemusta tai ideoita?

Ehkä helmien määrän vähennys auttaisi, heh heh, tai sitten se kiristyminen kuuluu asiaan. :) 

Keskihelmenä on turkoosia, liimasin sen tällä kertaa tiukasti kiinni korun taakse tulevaan nahkaan. 


Muut helmet ovat helmiäislasia, paitsi nuo kaksi isoa kirkasta helmeä on vanhoja vuorikristalleja yhdestä puretusta korusta ja kaksi pientä biconea ovat kristallia. Kaikki helmet on käsin ommeltuja, samoin nuo soutache-nyörit. Voitte siis kuvitella, että tällaisen tekeminen vaatii muutaman tunteroisen ihmiseltä, joka inhoaa nappien ompelua ja kärsii käsityötuntien jättämistä traumoista (lapasesta voi minusta edelleenkin ihan hyvin tehdä kummituksen jos ei jaksa opetella kutomaan peukaloa). Olen siis itsekin oikein ylpeä lehmänhermoistani, jotka näköjään löytyvät kun tarpeeksi kiinnostaa kokeilla jotain. ;) 

Selvästi tämä homma vaatii vielä aika paljon opettelua. Lähikuvat näyttävät omaan silmääni karmeilta, mutta en tiedä osaatteko te tarkentaa suoraan niihin virheisiin. Lohduttaudun sillä että tämä oli vasta kolmas kokeiluni kahden aiemman korviksen lisäksi. ;) 

Kaunista sunnuntaita kaikille!<3

2015-06-06

Lomalaisen herkut: gluteeniton voileipäkakku

Kävin yksissä ylioppilasjuhlissa ja ihastelin siellä ollutta voileipäkakkua. En päässyt maistamaan, se kun oli tehty tavallisiin paahtoleipiin. Kakku keräsi kehuja ja näytti tosi hyvältä... Kateellisena ajattelin että teen sitten kotona pienen voileipäkakun itseäni ilahduttamaan ja kompensoimaan muiden herkuttelua. En kyllä odottanutkaan että juhlissa olisi ollut gluteenitonta voileipäkakkua, sitä saa niin harvoin, eikä ole mitään järkeä yhden tai kahden vieraan takia tehdä kaikkea gluteenittomana. Ja varmasti kynnys tehdä kakku erilaisista voileivistä on vähän suurempi.


Voileipäkakku gluteenittomana ei tosin vaadi mitään muuta erilaista kuin ne leivät. Ja tietenkin monen herkkiksen kohdalla mahdollisimman siistin työtilan – jos teet esimerkiksi juhliin voileipäkakkuja niin tee gluteeniton ensin puhtailla välineillä ja suojaa se huolella jääkaapissa. :) 

Tein tämän kahdeksan leipäpalan kakun Iittalan isolle Teema-lautaselle Valion ohjeen mukaan.  Täyteainekset taisin puolittaa, ja juustotäytettä (ohjeen mukaan tehtynä tuli tosi kovaa!) jäi silti yli, koska en halunnut kuorruttaa  kakkua sillä vaan kuorrutin kakun yrttituorejuustolla. Suunnitelmissa oli tehdä pienenpieni kakku kahdesta vierekkäisestä leivästä, mutta ei tämä sitten enää niin pieni ollutkaan kun runsaat täytteet ja kuorrutteet olivat paikallaan! Ensi kerralla teen sitten sellaisen yhden leivän kokoisen tornin. :D 


Tein tämän voileipäkakun Pirkan pakasteleipiin. Ne eivät ole neliönmuotoisia, vaan enemmän vuokaleipä-tyyppisiä, joten leipäpaloja saa hieman asetella tilkkutäkkimaisesti. Leikkasin reunat pois ja asettelin eniten suorakulmioita muistuttavat reunat aina kakun ulkoreunoille ja nyhersin pieniä paloja sitten kakun keskipaikkeille. Kuvasta näkyy että vähän vinoksi jäi.

Noista Pirkka-pakasteleivistä kakun saa kuitenkin tehtyä paremmin kuin esimerkiksi niistä kuivista, kaasuun pakatuista leivistä, jotka hajoavat heti kun niihin päin hengittää. Tähän kakkuun jouduin laittamaan pari tuollaista kaasuleipää, ja ne vaativat vielä aika paljon enemmän kostutusta kuin pirkkaleivät. Noissa pirkan leivissä ei myöskään ole älytöntä määrää hampaidenväliin tarttuvia siemeniä. Sulatin pakasteleivän pöydällä ennen kakun tekoa. Veikkaisin, että kakussa ei-gluteenittomatkaan eivät välttämättä huomaisi noiden leipien olevan gluteenittomia.


Gluteenittomat leivät vaativat kuitenkin ehkä hieman enemmän kostutusta kuin tavalliset leivät. Ainakin, kun vertasin joihinkin ohjeisiin, jäi sellainen kuva että kostutin varmasti paljon enemmällä nestemäärällä. Nuo leivät sopivat sellaiselle, joka kestää vehnätärkkelystä (=ei-luontaisesti gluteenittomalle). Ainahan luontaisesti gluteenittoman leivän voi tehdä itse jos haluaa oikein panostaa.

Olipa ihana herkutella voileipäkakulla, vaikka koristeet jäivätkin nyt vähän kämäisiksi. En nimittäin tajunnut miettiä koristeluaineksia ollenkaan kun tarkoituksena oli tarjota kakkua vain kotona ja lähinnä itselleni. :D Mozzarella-pallot olisivat olleet ihania... ;)

Herkullista viikonloppua kaikille! 

2015-06-03

Korvikset soutache-tekniikalla

Sunnuntai-iltana törmäsin netissä kauniiseen koruun, joka oli toteutettu soutache-tekniikkaa käyttäen.  Innostuin korusta ja yritin metsästää netistä enemmän tietoa tuosta tekniikasta. Selvisi, että se on lähtöisin 1400-luvun Ranskasta ja ilmeisesti tekniikkaa voi käyttää myös vaatteiden, kenkien, laukkujen ja kaiken mahdollisen koristeluun, mutta sattuneesta syystä minä innostuin sillä tehdyistä koruista. Löysin ohjevideoita youtubesta, mutta suurin osa oli puolaa, venäjää, tsekkiä tai jotain muuta minulle vierasta kieltä, enkä tainnut ymmärtää sanaakaan... Tein kuitenkin pienen tilauksen soutachenyöriä ja muutamaa erilaista helmeä sekä lankaa ja nahkaa ja päätin kokeilla vähän. 

Nyt pari päivää myöhemmin huomaan hurahtaneeni tähän hommaan...! 


Tekniikka siis perustuu tuohon nyöriin, joka on letitettyä, litteää nyöriä, johon voi ommella kiinni helmiä ja josta voi tehdä ompelemalla erilaisia kuvioita. Koruissa nyöristä näkyy se kapeampi sivu. Nyörit ommellaan käsin ja päätellään liimalla tuonne korun takapuolelle, ja lopuksi koko komeus ommellaan kiinni pehmeään nahkaan. Pinterest on aika täynnä noita ihanuuksia, joista muutamat kuvat pinnasin itsekin tänne. Taisin myös ehdottaa miehelle uusia häitä ihan vain että saisin tehdä itselleni uudet hääkorut (ei innostunut). 

Kuvissa ensimmäinen kokeiluni, korvikset, jotka onnistuivat minusta hyvin ensimmäiseksi yritykseksi. Keskihelmi on preciosan 18 mm kristalli, ja muut helmet ovat helmiäislasihelmiä. Harmaat helmiäislasihelmet ompelin kai jotenkin liian tiukkaan ja ne nyt kupruaa vähän. Lähikuvissa se häiritsee, mutta korviin asennettuina en ehkä kiinnittäisi huomiota. Helmet halusin ommella nauhoihin kiinni, joten nauha mutkittelee helmien mukaisesti. Ymmärsin, että jotkut käyttävät nauhojen kiinnittämiseen enemmänkin liimaa, mutta minä inhoan sitä liiman kanssa tuhraamista ja ompelin sitten helmet ja nauhat perinteikkäästi, vaikka en varsinaisesti ole koskaan edes ollut innostunut ompelemisesta. :) 


Korviksen korkeus on vähän päälle 4 senttiä, ja sen lisäksi tulee koukku. Aika isot korvikset minun mittapuullani, jokohan näitä voi kutsua statement-tyylisiksi? Tänään olen värkännyt vähän samantyyppistä riipusta koko päivän (onneksi on loma) ja se vain jatkuu ja jatkuu... Tulee valmiiksi varmaan sitten kun materiaalit loppuu tai sormi on täynnä neulanreikiä? Niskat ei tykkää mutta mieli on sitäkin parempi kun saa keskittyä täysipäiväisesti väkertämiseen! 

Mitä tykkäätte korviksista? Onko täällä muita soutachesta innostuneita kuin minä? 

2015-06-02

Ihanat liljat

Kesäloman alkajaispäivänä ostin lähikaupasta ihanan liljakimpun muutamalla hassulla eurolla. Onpahan nyt taas silmäniloa keittiössä. Tykkäisin, että kukkia olisi meillä useamminkin, mutta aika harvoin niitä tulee ostettua. Onneksi yksi kimppu sisustaa koko kodin kerralla (:D) ja lähikaupan kukkavalikoimat on tarpeeksi hyvät minulle. Sieltä ostetut kukat myös kestävät kauan, ainakin kauemmin kuin marketista ostetut. Prisman kukkaset tuppaa nuupahtamaan minulla muutamassa päivässä (tai sitten en vain osaa hoitaa). 


Nipussa oli neljä kukkanuppuista liljan oksaa. Viime kesän parinkymmenen euron juhlakoristekimpussa taisi olla suunnilleen yhtä monta kukkaa ja ehkä jotain pientä lisukkeena. Pihi tykkää ja kuvittelee säästävänsä. :) 

Yllä olevassa kuvassa näkyy muuten yksi piirtämäni julisteentapainen. Ei kyllä ihan jokainen lyijykynän veto tai varjostus tuosta kuvasta erotu, mutta se mikä erottuu on tyypin jättimäisen leveä, kummallisen näköinen n e n ä. Miten se aina ilmestyykään mun piirrustuksiin? Ja huuletkin näyttävät töröttäviltä. Ah, mitä taidetta siis!


Nyt kukat ovat melkein kaikki auki. Yksi ahkera on niitä tietenkin kuvannut muistikortin täyteen – ihan niinkuin niihin kukkakuviin joskus palaisin! Tämä päivä taas on mennyt tiiviisti ja posket punoittaen yhden uuden korutekniikan opettelun parissa, laitan huomenna kuvia! Innostuneena vilautinkin lopputulosta jo instassa kämäisellä kännykkäräpsyllä... :)

Hyvää tiistai-iltaa kaikille mattimyöhäisille!