2015-05-30

Parvekekauden avajaiset

Perjantain ja pian alkavan kesäkuun kunniaksi päätimme pitää parvekkeellamme kesäkauden avajaiset! Osallistujien huikea määrä (2) ja maukas ruoka saivat luvan potkaista käyntiin the virallisen parvekekauden 2015. Tästä eteenpäin parvekkeen lämpötilat sallivat varmasti ajanvieton enimmäkseen ulkosalla, vaikkakin perjantai-illan vietimme vielä osittain infrapunalämmittimen alla.  Lämmitin on meillä viritettynä pöydän päädyssä olevan ikkunan yläpuolelle. Sen avulla parvekehengailua saa jatkettua aika pitkälle syksyyn, vaikka ulkona sataisi ja tuulisi.



Tarjolla oli grillattua kuhaa ja maissia, sitruunalla terästettyä vettä ja herkullista salaattia. Tuo sitruunavesi on hyvää ja olisikin kiva jos sitä tulisi tehtyä useammin jääkaappiin. Kurkkuja veteen voisi myös laittaa tuomaan vähän miedompaa makua. Tai miksei vaikka vesimelonia? 

Laitoimme parvekkeelle kynttilöitä ja muutenkin juhlavalaistuksen kuntoon... Viime vuonna nautimme noista valoista enimmäkseen syksyllä mutta tunnelmalliset ne olivat nytkin, kun satoi ja tuuli. Naapurit varmaan pitävät meitä fanaattisina. :) 


Sää parvekelasien tuolla puolen oli oikein kesäinen:



...Mutta lasien sisäpuolella oli ihana istuskella iltaa viettämässä. Nyt on kausi avattu ja elämä siirtyy osittain parvekkeen puolelle. Eipähän tarvitse ruokapöytää sisällä kuluttaa (tai siivota). :) Vähän alastomalta parvekkeella nyt vieläkin näyttää, kun en uskalla vielä pitää kasveja ulkona yön yli, enkä ihan joka päivä jaksa jokaista purkkia raahata edestakaisinkaan. En tiedä olenko neuroottinen näiden kasvieni kanssa. Mistä sen tietää milloin auringonkukan poikaset pärjäävät yön ulkona?

Mukavaa, kesäistä lauantai-iltaa!

2015-05-28

Kesävarpaat, kesävarpaat

Tulin tänne ilmoittamaan että se on kesäloma nyt! Yliopiston hommat on hoidettu viimeistä anomusta myöten (publiikkia odotellessa...) ja tänään on myös viimeiset, vähäiset työhommat tehty. Voiko ihanampaa olla? No, ehkä jos olisi jo työpaikka olemassa tai edes tiedossa syksyksi niin osaisin ottaa rennommin, mutta yritän kuitenkin ajatella että nyt edessä on ainakin kaksi kuukautta löhöilyä! Voisi myös vaikuttaa elämä kivemmalta jos kulmakarvojeni väliin ei olisi kasvanut kahta kamalaa, kipeää kökkärettä, jotka saavat minut näyttämään mongolialaiselta turvottamalla koko silmien välin melkein kaksinkertaiseksi. No, luotan tummiin silmälaseihin, kortisoniin ja siihen, että se on vain jokin stressinloppumisfinnireaktio. Jännä reaktio tosin (onneksi on alkanut jo vähän laskea), mutta en välitä siitä, kun on kerran vihdoinkin KESÄ! 

Suunnitelmissa on ainakin omien varpaiden, kauniiden kukkien ja kaiken muun koomisen kuvaamista. Viime kesänä kuvasin kaikki kuolleetkin kukkaset :)

Tästä se siis lähtee, kameran hyötykäyttö:



Ostin kesäksi uudet sandaalit (kuvien riekerit) ja tänään niitä jalkaan laittaessani päässä alkoi yhtäkkiä soida Kesävarpaat, kesävarpaat... Robinin Kesärenkaat siis mutta ihan uusilla sanoilla! :D Harmikseni laulu ei edennyt koskaan tuon pitemmälle (kumpikaan versio), joten jään odottamaan jatko-osaa seuraavaksi sandaalien käyttökerraksi. Mitä luulette jatkuukohan kappale? Tästä korvamadosta päätellen totean kuitenkin loman tulevan ihan tarpeeseen ja toivon että en nyt kyllästy siihen ihan viikossa.



Kengät on ihanat, mukavat ja pehmeät kuin pumpuli, ja tällä pituudella ei muutamat lisäsentit haittaa yhtään. Kukkakenkiä menin hakemaan, mutta ostinkin kimallusta. Suosittelen kaikille sandaalintarpeisille, vaikka veinkin kaupan viimeiset kolmikuutoset. 

Toivon koko kesälomaksi lempikahvini makuisia ja näköisiä kesäpäiviä, ja paljon! 

Kesäistä torstai-iltaa teillekin!<3 

2015-05-27

Vihreää laiskan puutarhurin yrttitarhassa

Voiko kahta kukkaruukkua kutsua jo yrttitarhaksi? Meilläpäin voi! Olen parina edellisenä vuonna yrittänyt kasvattaa basilikaa itse siemenistä asti, ja aina niistä on tullut sellaisia ruikeloita, yksittäisiä oksia purkin keskelle ja loppukesästä olen enemmän tai vähemmän turhautuneena sitten iskenyt kaupasta ostetun ruukun multiin. Nyt olin etukäteen viisas ja päätin jättää tuon siementen ja ruipelovarsien kanssa tuskailun väliin. Näyttää niin kesäisen vihreältä, nyt jo!



Ruukuissa on oreganoa ja basilikaa, timjami huumaavine tuoksuineen puuttuu vielä. Laitan sitäkin, kunhan timjameita taas suvaitsee ilmestyä lähikaupan valikoimiin. Aiempina kesinä yrtit ruukuissa ovat säilyneet pitkään hyvinä parvekkeella, jospa niin kävisi tänäkin vuonna. (Jos ei, niin menetys ei ole kovin suuri ja aina voi hakea uuden yrtin kaupasta, heh, toivon aina ettei näillä kasveillani ole tunteita.)

Harmikseni meillä ei ole keittiössä ikkunaa, mutta kyllä näitä olohuoneen puoleltakin saa ruokiin nopeasti nappailtua. Ehkä vielä makua parempaa näissä on näky, tuoksu ja tunnelma. :)

Mukavaa keskiviikkoiltaa sinulle!

2015-05-26

Herkkurisottoa pekonista ja sienistä

Onko täällä risoton ystäviä? En minäkään ennen edes ollut, mutta nyt alan pikkuhiljaa olla, kun sain ensimmäisen kerran elämässäni tehtyä ihan oikeaa risottoa. Siis ei sitä kuivaa jauheliha-hmp-riisi -sekoitusta, vaan mehevää ja maukasta risottoa oikeista raaka-aineista ja huolellisesti valmistettuna.  Nam! Risottokiinnostukseni taisi herätä, kun muutama viikko sitten kävin kaupungilla syömässä ja tilasin kalan kanssa pekonirisottoa, joka oli niin hyvää että pitihän sitä itsekin kokeilla. 



Päädyin kokeilemaan pekoni-sienirisottoa Pelkkää valoa -blogin ohjeen mukaan, ehkä vähän soveltaen, mutta oikein hyvää tuli! Sillä risottiriisillä on näköjään oikeasti merkitystä. Ensi kerralla jätän risoton vielä vähän kosteammaksi, rakenne nimittäin parani kun seuraavana päivänä ruokaa lämmittäessä sekoitettiin joukkoon vähän vettä. 

Laitan käyttämäni ainesosat tähän, mutta en viitsi kopioida ohjetta suoraan, joten käykää ihmeessä lukemassa ohje Anna Karhusen blogista! Blogipostauksen kommenteista löytyy muuten myös mainiot määrät linkkejä erilaisiin risottoihin, joista osaa minäkin aion kesän mittaan kokeilla...
  • 3 dl risottoriisiä 
  • 8 dl vahvaa, kanaliemestä keitettyä kanafondia
  • 1 dl valkoviiniä (alkoholi haihtuu kuumentaessa, jos sitä joku miettii)
  • 1 iso sipuli
  • 1 valkosipulinkynsi
  • 150 g pekonia
  • Paketti herkkusieniä 
  • 1 dl raastettua parmesaania 
  • basilikaa tai persiljaa
  • timjamia
  • mustapippuria
Käytin sieninä ainoastaan herkkusieniä alkuperäisestä ohjeesta poiketen, ja kanafondeja en ollut ennen keitellyt, joten en tiedä miten se oikeasti pitäisi tehdä. Tein itse "fondin" niin, että laitoin kattilalliseen vettä useita kanaliemikuutioita ja keitin niin kauan, että jäljellä oli kahdeksan desiä nestettä (aluksi oli noin l,5 l, sai keitellä aika kauan :D). Liemestä tuli noin kyllä aika suolaista, ja pekoniin yhdistettynä suola maistui vähän turhan paljon sitten itse lopputuloksessakin, ja saattoi peittää osan muista mauista alleen. Kerro ihmeessä jos tiedät miten tuo oikeasti pitäisi tehdä. 



Oli kyllä niin hyvää, että tämän tyyliset risotot jää varmasti yhdeksi viikonloppuruuaksi meillä. Viikonloppuruuaksi siksi, että tekemiseen menee aika kauan, risottoa pitää hämmentää paljon, ja vaiheita on monia. Keittiökin näytti lopulta siltä että ruokaa on tehty. ;) 

Toinen ruokainnostus tällä hetkellä on sushi (mmmmm Tomossa taisin käydä syömässä viimeksi tänään) ja sitäkin ajattelimme tehdä itse vielä joku päivä. On se vaan niin hyvää, ja maku vain paranee kerta kerralta. :) 

Onko muita ruokaintoilijoita linjoilla? 

2015-05-22

Kaaoksenhallintaa korilla

Tiedättehän ne johtokasat, joita pistorasioiden ympärille kerääntyy? Ja ne rumat itsehoitovälineet, joille ei ole mitään sijoituspaikkaa mutta joita käytät lähes päivittäin? Meillä on olohuoneen nurkassa yksi tällainen kokoelma: reititin, minun selkähierontavälineet (ympäriinsä pyörivä, aina hukassa oleva tennispallo ja putkirulla) ja epämääräinen kasa tablettien latureita ja muita piuhoja. Kokoelma on parvekkeen oven viereisessä nurkassa, johon muutenkin kerääntyy välillä tavaraa kengistä alkaen, ja kun siitä kuitenkin kesäisin kävellään ruokalautasten ja aamukahvien kanssa, ei kompastelu ole kovin toivottavaa. Päätin taltuttaa kaaoksen putkirullan mentävällä korilla, ja sieltä se nyt pilkistää, Villa Stockmannin valkoinen kori: 



Nojoo, eihän se putkirulla sinne edes ihan kokonaan mahdu, mutta tarpeeksi hyvin kuitenkin. Korille oli kriteereinä läpinäkymättömyys (vaikka metallikorit näyttävätkin ihanilta) ja reiättömyys. Latureiden pitää olla tuolta helposti saatavissa, ei solmussa metalliritiliköiden välissä. Läpinäkyvänä näkymä ei varmaan olisi edes ollut yhtään entistä siistimpi. Tykkään muutenkin yhä edelleen mahdollisimman vähästä esillä olevasta tavarasta, vaikka siivouspäivää ennen sitä ei ehkä arvaisi... 


Häräntaljan hankinnan jälkeen en enää halunnut tänne enempää luontoa esimerkiksi punotun tai ruskean korin muodossa, joten päädyin valkoiseen tekonahkaan. Verson tuohikorit kävivät myös mielessä, mutta en raskinut sellaiseen sijoittaa. Viimeiseen kuvaan siistin korin sisältöä, osa piuhoista oli nimittäin seinässä. Ihan noin tyhjänä sitä ei ole tarkoitus pitää...

Mitä tykkäätte tästä korista tai koreista ylipäätään? Kätevää vai ei?

2015-05-21

Oravaista luontoa

Viikonlopun kuvasaldoa tässä tulin esittelemään. Luontoa on kiva kuvata, ja uskon että siinäkin harjoittelu tekee mestarin. Ihan mestariksi minusta ei vielä taida olla, mutta toivottavasti sinne päin ollaan hitaasti menossa, heh heh. Haaveilen kameraan uusista putkista, että voisin kehittyä kuvaamaan vaikkapa vähän laajempaakin kuvaa. 

Mökillä ollessa pieni orava tuli hätyyttelemään kuvaussessiotani ja yritin saalistaa sitä kuviin. Vekkuli vain katosi nopeasti seinänrakoon ja ryömi aina vain syvemmälle ja syvemmälle. Päädyin zoomailemaan sitä sinne ja yritin houkutella uloskin. Oli se niin söpö nappisilmineen. :) 



Vanhempieni hiekkalaatikolta löysin lapsuuden ihanat hiekkaleluautot. Eipä ollut vähään aikaan tullutkaan siellä leikittyä, ja nytkin leikkikaluna oli enemmänkin tämä kamera. Kovin oli kuluneita autoparkoja parkissa.



Löysin myös lapsuuden kiipeilypuun. Naulalla naputetut jalansijat ovat varmaan tehneet puulle tosi hyvää (tai sitten ei). Enkä uskaltanut edes kiivetä. Jokainen varmaan huomaa, mitä olen tuossa kuvassa tavoitellut: sumeaa taustaa ja tarkkaa etualaa. :D


Viimeisessä kuvassa epämääräistä metsikköä talon takaa. Yritin metsästää kukkia ja muuta kaunista kuvattavaa, mutta eihän tuolla vieläkään sellaisia ole. Vähän kateellisena olen muissa blogeissa katsellut kukkaiskuvia jo vaikka kuinka kauan. Tuolla kun piti varoa ettei kuviin tule hitaasti sulavia lumikasoja...

Tänään sain myös helpotuksekseni kuulla että gradu ehtii kuin ehtiikin siihen publiikkiin, johon tähtäsin. Jee! Vähän hankalaa uskoa, että yliopistosta voi oikeasti valmistua, ja vielä ihan määräajassa. Näillä fiiliksillä toivotan teillekin iloista torstaipäivää! :)

2015-05-18

Tulvaa katsomassa

Kävimme viikonloppuna mökillä Koillismaan tulvia katsomassa – niistähän on ollut uutisissakin. Oli aika erikoisen näköistä, kun mökin vierestä menevä joki vain jatkui ja jatkui pitkälle metsään ja suolle asti. Puut näyttivät kummallisen pitkiltä. Jos olisi ollut ihan tyyntä (kuten toivoin) niin oikean ja vedestä heijastuvan puun eroa ei olisi varmaan edes huomannut. En kyllä saanut ihan sellaisia kuvia kuin toivoin, mutta siihen olisi kai tarvinnut tyynen ilman lisäksi myös paljon siistimmän metsän.



Näissä kuvissa yhdistyy metsä ja järvi. Aika erikoinen näky, ja minusta hauska kuvattava, vaikka maajusseista tämä ei varmaan ihan yhtä kiva ilmiö olekaan. Ylimpään kuvaan nappasin todisteen muutaman vuosikymmenen takaisesta roskaamisesta: auton osa on joskus päätynyt männyn ympärille ja kasvanut siihen kiinni. Nyt saisi kiivetä jo aika korkealle jos tuon haluaisi ottaa pois... Puuparka ei voi kasvaa enää kovin montaa milliä paksummaksi tuolta kohtaa! 


Turvallista matkaa tämän sillan yli...!




Viikonloppu oli aika täynnä luontoa, joten en ihmettele että tänään teki mieli jo kaupungille ja ihmisten pariin. Kuvasin kuitenkin viikonloppuna sen verran, että tiedossa on ainakin jonkin verran lisää pöpelikkö- ja oravakuvia. Toivottavasti ette pahastu. :)

Viikonloppu oli taas rentouttava, ja huomasin että kummasti sitä saa itsensä irti stressaavista jutuista kun vaan vaihtaa vähän maisemaa. Tällä hetkellä sormet ja varpaat ristissä toivon, että graduohjaajat saavat tarkastettua uppsatsini ajoissa ja saan paperit kouraan kesäkuussa. Enää en voi oikein itse vaikuttaa mihinkään. Töitäkin on enää muutama kerta jäljellä, joten hyvät on fiilikset ja kesän suunnitelmat alkavat hahmottua... :)

2015-05-15

Mustat pullot ja hintelät auringonkukat

Viime aikoina en ole kauheana ehtinyt tehdä juuri mitään hauskoja diy-juttuja, joita pinterest-kansioni kyllä tulvii, mutta yhden hauskan sisustusjutun sain kuitenkin väännettyä: maalasin lasipulloja mustiksi. Nämä ovat nyt parvekkeella ja odottavat joko yksittäisiä kukkia tai kynttilöitä sisuksiinsa. Kukkaset voisivat sopia paremmin tänne parvekkeelle, sillä kynttilät varmaan sulaisivat mutkalle ensimmäisen aamuauringon osuessa niihin... Sisätiloissa tai syksyllä kynttilät voisivat näyttää aika ihanilta näissä. :) 


Yritin maalata pulloja vähän raidallisiksi tekemällä pensselillä sivuttaissuuntaisia vetoja. Jäi ne raidat osittain näkyviinkin. Nyt tätä kuvaa katsellessa tuli mieleen, että entä jos maalaisi pulloja vielä lisää ja tekisi niistä somistusta kesän valmistujaisjuhliin, laittaisi vaikka useampia pulloja riviin ja jokaiseen yhden neilikan? Tulisiko hieno? 


Auringonkukkaparat on edelleen aika hinteliä. Yritän viedä niitä aina ulos nauttimaan auringosta silloin kun se paistaa, mutta ihan vielä niitä ei kai voi viedä ulos kokonaan. Onko vinkkejä, miten niiden runkoja voisi kasvattaa paksummaksi? Nyt kukat nimittäin osittain nojaavat grillitikkuihin. Paljon ne on kuitenkin kasvaneet alla olevasta kuvasta, ja olen tietysti jo siirtänyt ne omiin ruukkuihinsa.


Ihanaa kun on taas perjantai heti eilisen "viikonlopun" jälkeen... Toivottavasti ei sada koko viikonloppua sillä suunnitelmissa on juoksulenkki metsässä, poluilla!

Mukavaa viikonloppua! :)

2015-05-14

Härkä olohuoneessa

Mukavaa helatorstain iltaa! Kivoja tällaiset ylimääräiset vapaapäivät keskellä viikkoa, vaikka eipä  minun nykyiset viikkoni muutenkaan kovin rankkoja ole. Meillä on tänään herkuteltu mutakakulla ja suolaisella piirakalla juhlan kunniaksi. Oli kerrankin syy leipoa, kun tuli vieraita. :) 

Viime viikonloppuna saimme viimein tilattua olohuoneeseemme haaveilemamme taljan, tässä kuvia siitä ja olohuoneesta tällä hetkellä. Johdot olisi tietenkin voinut kerätä lattioilta lojumasta, mutta en tietenkään hoksannut. Tämä on niin tätä. ;)


Tämä talja on ollut aikaisemmin härkä, mutta nimesimme sen silti vitsillä Mansikiksi. Mansikki vei tullessaan loputkin mustavalkoisen sisustuksen rippeet, jes, ja toi olohuoneeseen lisää lämpöä. 


Tässä kohdassa meillä oli ennen harmaa (tai siis ostettaessa valkoinen...) nukkamatto. Ensin vähän epäilin, että miten epäsäännöllisen muotoinen talja sopii tuohon, mutta nyt on jo silmä tottunut tähän vähemmän neliskanttiseen muotoiluun. Vaihtelu virkistää. Matto on myös isompi kuin entinen matto, joten sekin sitoo sohvan ja tv-tason paremmin yhdeksi kokonaisuudeksi. Väri on kaunis lämpimän ruskea, mutta tämän enempää ruskeaa ei enää tähän olohuoneeseen kaivata! 


Taljan sanotaan olevan  allergiaystävällinen ja siitä ei pitäisi irrota mitään nöyhtää tai karvoja. Toivottavasti pitää lupauksensa vaikka suoraan paketista otettaessa talja haisi tosi vahvasti kemikaalille. Henki melkein salpautui kun levitimme taljan ensin lattialle ilman tuuletusta ja istahdimme sohvalle sitä ihailemaan... Yhden yön tuuletuksen jälkeen tilanne oli jo ihan toinen ja taljan pystyi levittämään paikoilleen. Eläimeltä se ei onneksi tuoksunut vaikka sitä vähän pelkäsin. :) 

Minusta talja näyttää oikein kodikkaalta. Mitä mieltä te muut olette? :) 

2015-05-11

Kesässä parasta: rullaluistelu

Yksi kesän parhaita puolia on puhtaat tiet ja hyväkuntoiset asfaltit, pääsee nimittäin rullaluistelemaan! Juoksuun verrattuna rullaluistelussa on mahtavaa nopeampi vauhti ja siten vaihtelevammat maisemat. Viikonloppuna kävimme kevään (tai kesän, riippuu kai miten laskee?) ensimmäisen pitemmän rullaluistelulenkin.

Rullaluistelukauden aloittamista tietenkin edelsi luistinten kunnostus ja hirveä siivo. Renkaat olivat melkoisessa kunnossa, hiekkaa ja multaa oli varastoitunut jokaiseen mahdolliseen ja mahdottomaankin rakoseen. Kaksien rullaluistinten kunnostus sai muuten koko asunnon ihan uskomattoman hirveään kuntoon, en suosittele kenellekään ellei ole pakko! :D

Jarrun ja kypäränkin sain hommattua, joten ei pelottanut luistella enää.



Lenkillä ei tietenkään ollut kameraa mukana, mutta kännykällä napattiin pari kuvaa taukopaikalta Toppilansaaren uuden sillan kupeesta. Istuttiin vähän aikaa auringossa ja jatkettiin matkaa. Auringossa oli jo tosi lämmin. Näytän ihan viimeisen päälle tyylikkäältä tuossa kypärässä, mutta ajattelen että vielä typerämpää on luistella ilman turvavarusteita. Ei tarvita kuin yksi pieni kivi luistimen eteen että kaatuu naamalleen tai päälleen asfalttiin. 


Menoa ei haitannut muu kuin välillä kova tuuli ja Oulun osittain tosi rapistuneet pyörätiet... Energistä viikkoa kaikille! 


2015-05-10

Parveketta ja auringonkukkia

Mukavaa äitienpäivän iltaa!

Sain viime viikolla gradun lopullisesti palautettua ja nyt olen sitten vain nollannut aivojani. Oli mukavaa palauttaa kirjapinot, jotka olin lainannut gradun kirjoittamisen alkumetreillä, ja niitä palauttaessa alkoi vihdoinkin tuntua oikeasti siltä että valmistun. Toivotaan vain, että aikataulut nyt pitävät ja paperit ehtivät siihen publiikkiin, johon tähtään.

Tänään äitienpäivän kunniaksi sain sisustettua parveketta. Oli muuten kätevä tampata matotkin tänään - ei ollut ainakaan ruuhkaa muista maton pöllyttelijöistä! ;) 


Tuolta parvekkeen loikoilupäädyssä nyt näyttää. Lakana vähä repsottaa (huomaan tietenkin vasta nyt kun kuvat on jo koneella) ja näköjään sinne päätyi ihan vain vanhaa sisustustavaraa. Polttelisi kyllä ostaa tuonne jotain uuttakin jo, vaan saa nähdä mikä päivä ehtisin kauppaan asti. Tamppasin matot puhtaaksi pölystä ja käänsin vähemmän kulahtaneet värit matoista päälle päin. Ovat nyt sitten nurin kurin :) 

Nurkkaukseen tulee kesän kuluessa varmasti vielä kasveja, ja vähän haaveilen nyt myös jostain matalasta tasosta tuohon pyöreän lyhdyn kohdalle. Taulukin on nyt vain nojallaan seinää vasten, ja tippuu seinänrakoon kun siihen erehtyy koskemaan...



Odotan tosi suurta satoa yllä olevien kuvien auringonkukista (heh, suurin osa selvisi koulimisesta) ja niillä sitten toivottavasti saan parveketta vielä vähän viihtyisämmäksi. Olen toiveikkaampi matalien isojen auringonkukkien kuin korkeiden (3-5 metriä!!) suhteen. Millähän niitä korkeita edes tukisi jos niin pitkäksi venähtävät? Nyt olen asetellut tukikepeiksi sushipaikasta tulleita syömätikkuja ja grillitikkuja. Ne ei ihan kolmeen metriin yllä. 

Pikkuhiljaa alan ymmärtää, mikä ihmisiä viehättää omassa pihassa. Noiden kukkastenkin kasvua on niin kiva seurata. 


Nämä neilikat ei liity mihinkään mutta laitanpas kuvan kun ovat niin ihanan värisiä. 

Nyt tuolla parvekkeella jo tosiaan tarkenee. Aamukahvit on ihana nauttia siellä, ja iltapäivällä siellä voi puuhastella vaikka mitä. Tai ottaa vaikka päiväunet. Tänään maalasin parvekkeella muutaman lasipullon mustaksi, laitan niihin joko kynttilöitä tai yksittäisiä kukkia... 

Kiva kun käytte täällä, muistakaa että myös kommentit on enemmän kuin toivottuja! :) 

Ps. Näkyykö nuo kuvat ihan huonoina teillekin? Kirkastuu ja tarkentuu kummasti kun klikkaa kuvan auki...

2015-05-04

Korukuvia maanantai-iltaan

Tein tilauksesta yhden setin Tuulenpesä-koruja. Korvikset ja kaulakorun. Otin häthätää kuvatkin näistä koruista, tässä teillekin silmäniloa maanantai-illan piristykseksi:



Metallilangasta käsin pyöritellyt pallerot ovat kyllä ihania. Niitä olen tehnyt aika paljon, ja joka kerta tulee vähän erilaista jälkeä ja aluksi tuntuu epäuskoiselta se langan määrä, ja seuraavaksi se, että tuleeko lankasykeröstä palloa vai ei. Jotenkin palkitsevaa hommaa siis! :D Näistä tuota oikeanpuoleista taisin muotoilla kuvienoton jälkeen vähän pyöreämmäksi. 



Kaulakorun riipuksena on samanlainen pallero vähän isompana. Sen sisällä on yksi tuollainen  harmaa helmiäislasihelmi. Lisäksi helminä on kirkkaita biconen muotoisia kristalleja. Nyt ketjuna on valmista papuketjua, vaikka välillä olen käyttänyt itse tekemäänikin ketjua. Saha ei aina jaksa laulaa :) 

Viime aikojen koruvärkkäykset ovat olleet vähän niin ja näin, olen koheltanut niin paljon että ette uskokaan. Yhden keskeneräisen korun sain sotkettua kynsilakalla (oli muuten tiukassa) ja yhtä korua pestessä sain sellaisen salpalukon jumitettua altaan pohjalla olevan ritilän alle... siis sen isoreikäisen ritilän, joka estää isoimpia roskia menemästä viemäriin!! Sen salvan kimpussa sai väkertää niin, että tuskan hiki helmeili jo otsalla (luonnollisesti otsa oli apuun rynnänneen miehen). Vannoin, että en enää ikinä koskaan pese mitään korua hanan alla. Ei kyllä pitäisi muutenkaan pestä, vaan lähinnä pyyhkiä liinalla jne. mutta nyt kyseessä oli erikoistarve.

Näitä koruja olen tehnyt lähinnä tilauksesta, joten viestiä vain jos tykkäät tyylistä. :) Muita mun korujahan löytyy omasta nettikaupastani, täältä

Toivotan teille kaunista viikon alkua! 


2015-05-03

Tyhjällä parvekkeella

Parveke on vihdoin siivottu kesää varten. Tyhjältä siellä vielä näyttää! Olin ahkera, kun lakaisin ja imuroin lattian sekä pyyhin talven pölyt pois pinnoilta. Pesin syksyllä multaisiksi jääneet ruukut ja kivet ja käärin matot rullalle. Kuka muuttuisi meille mattopiiskaksi? 


Oikeasti parvekelasit on vielä pesemättä ja ne matot tamppaatta. Mukava tuolla on jo silti ollut kahvitella aamuisin jalat rouhean trendikkäällä (kylmällä) betonilattialla. Lämpötilatkin on nousseet auringossa jo päälle kolmenkymmenenviiden, heh heh. Meillähän on tuolla myös infrapunalämmitin, joten varmaan parvekkeella pärjäisi sen lämmössä illallakin. Lämmitin on tuossa ikkunan yläpuolella kiinni, joten se lämmittää ihan kivasti juuri pöydän ympäristöä. Jos sen saisi vielä vähän alemmas niin voisi lämmittää enemmänkin, mutta aika pitkälle syksyyn tuossa pystyi viime vuonna nauttimaan tummenevista illoista. :) 


Niin, ne kukkapurkit pesin myös. Olipahan homma jyrsiä saviruukuissa talvehtineita multapaakkuja irti tiskiharjalla. Yritän muistaa tämän kokemuksen sitten ensi syksynä ja rapsuttaa mullat irti tuoreeltaan. Purkkeja on nyt aika monenlaisia ja värisiä, ja mietin että pitäisköhän tätä porukkaa vähän karsia. Mustista on maalit ihan kupruilla ja ruhmuilla, ja aluslautaset on lähinnä muovia... 


Kaikki tekstiilit patjaa lukuunottamatta uupuu vielä. Viime kesänä partsilla oli varmaan kaikkia muita värejä paitsi keltaista. Pitäisiköhän nyt keksiä joku yhtenäinen värimaailma (pääsisi mylläämään sisustuskauppoihin) vai tyytyä vanhojen vilttien, pöytäliinojen ja tyynynpäällisten tarjoamaan kirkuvan värikkääseen näkyyn? 

Parveke on kyllä ehdottomasti tämän asunnon parhaita puolia joten sen sisustamiseen olisi mukava paneutua. 

Onko ideoita parvekkeen sisustukseen? 

2015-05-01

Vapun viettoa

Pakko myöntää, että olen aika kesy vapun juhlija. Vaikka opiskelijana varmasti kuuluisi riehua haalareissa pitkin kaupunkia, niin enpä vain silti riehunut. Huhtikuun lopun kylmyys ei kauheasti houkuttele vielä puistopiknikeille, tai sitten olen vain liian mukavuudenhaluinen ja tylsä. Niitä haalareitakaan en vielä viidessä vuodessa ole ehtinyt hankkia. 

Vietin siis tosi rauhallista vappua. Vappuaaton ohjelmaan kuului lähinnä syömistä (itse tehtyjä hampurilaisia ja bataattiranskiksia, mmm), ja vappupäivänä kävin yhden ystävän kanssa kaupungilla katselemassa väenpaljoutta. Ihan kiva, että ystäväni houkutteli minut ottamaan kameran mukaan kaupungille, oli siellä niin kivan näköistä kun on ihmisiä ja aurinko paistoi! Tuulikin kyllä melkoisesti eikä herkkuleivoksilta ehditty vanhojen autojen kulkuetta katselemaan. Ei kyllä haittaa, sillä maailma parantui lähes kokonaan, heh.


Kävimme kiertelemässä kaupunkia ja lopuksi istuimme kahvilla Tähtitornin kahvilassa, se oli avautunut vapuksi. Ensimmäistä kertaa ikinä kiipesin ihan tornin huipulle asti. En ollut edes tiennyt että sinne pääsee (melko korkeillakin korkkareilla ;)). 

Juotiin kahvitkin ulkona terassilla: tämä oli selvästi kesän ensimmäinen päivä! 







Yhtään munkkia en tänä vuonna syönyt mutta siskolta sain vappupäivän iltana pullollisen simaa. Suurimman ähkyn aiheuttajana olikin ne itse tehdyt hampparit ja alla olevan kuvan suussasulava suklaakakku (gluteenittoman marenkiunelman ohje täältä). Teen tuota joka juhliin, ja sopi se näköjään vappuherkuksikin. :D  





Nyt on sitten taas sellainen olo että hampaat tippuu suusta sokerin takia ja melkein vannon aloittavani jonkun sokerilakon ennen kesää. Varsinkin, kun en ole saanut liikuttua koko aikaa kovin reippaasti. Välillä on niitä viikkoja, että urheilukertoja tulee kevyestikin neljä (minulle paljon tai sopivasti) mutta välillä sohvan pehmusteet imaisevat minut iltakausiksi... Kunhan saan hankittua kypärän ja rullaluistimiin uuden jarrun niin innostun varmasti taas. ;) 

Mukavaa perjantai-iltaa ja toukokuuta teille! :)