2015-03-31

Maailman suurin kynttiläillallinen

Tai tässä tapauksessa ehkä maailman pienin kynttiläillallinen. Osallistuimme tämän kevään earth hour:iin (kokeilepa lausua tuota englanniksi, huh, pelkkää epä-äännettä), jonka teemana oli maailman suurin kynttiläillallinen. Meille ei kuitenkaan koko maailma mahtunut ja illallinenkin oli jo syöty, joten pidettiin vähän pienempi tapahtuma: kahden hengen jätskijälkkärit kynttilän valossa. 

Otin tietenkin kuvia tästä merkittävästä tapahtumasta, onhan tärkeää tallentaa omat ponnistelut maapallon pelastamiseksi. ;) Olisihan se tietenkin kiva jos maapallo ihan oikeasti parantuisi kynttilöitä polttamalla mutta ymmärrän kyllä kyseessä olevan ihan vain symbolinen tapahtuma. Kivaa, että siihen silti lähtee mukaan ihmisiä. 

Oikeasti kuvasin, kun kerrankin oli kauniin näköistä, kukkia ja kynttilöitä ja kaikkea, jopa elävää musiikkia. :) Tällä kertaa tapahtuman tarkoituksena oli viettää myös someton tunti samalla, ja ihan piristävää oli sekin. En edes singahtanut suoraan tunnin kuluttua someen vaikka aika riippuvainen välillä olenkin.   

















Jätskiannoksessa oli mansikkaa, värikkäitä turkinpippureita rouhittuna, vaniljalla maustettua kermavaahtoa, vaniljajätskiä ja turaus lakritsikastiketta. Aika tuhti annos, ja melkein luulin aineksia ostaessani varautuvani lasten kesteille ;

Granitin betonisista ja Iittalan lasisista kipoista sekä Pentikin kristallikynttiläkiposta sai ihan kivan näköisen kombon. Usein kynttilöiden polttelu unohtuu valon määrän lisääntyessä mutta voisihan noita vieläkin poltella ja viettää viikonloppuisin kynttiläillallisia, someton aikakaan ei tekisi pahaa.  

Nyt on kuitenkin jo tiistai ja kynttiläjälkkärit kaunis muisto vain. :) Bloggerkin touhuaa ihan omiaan enkä saa rivejä tasattua joten siirryn käyttämään energiaani johonkin muualle. Veritulppahan tässä vähintään tulee kun istuu päivät pitkät koneella, ensin gradua kirjoittamassa ja myöhemmin vapaa-aikaa viettäessä, huoh. :) 

Kivaa tiistai-iltaa teille! 

2015-03-30

Kuvia palmusunnuntailta

Jei, pääsiäisviikko on täällä. Tämä gradun raapustus tuntuu nyt aikaa vastaan kilpailulta, kun kasassa on edelleen vajaa 60 sivua ja huhtikuussa tuotos pitäisi jättää esitarkastukseen mikäli aion valmistua kesäkuun publiikissa. Reilu kymmenen sivua siis puuttuu ja osa analyysistakin on kirjoittamatta. Ehkäpä turhaa jauhantaa ei siis tarvitsekaan kirjoittaa sivukaupalla tavoitteen täyttämiseksi. Olisi tietenkin kiva saada nyt pääsiäistä edeltävällä viikolla sivumäärä yli kuudenkymmenen jotta osaisin rentoutua pääsiäisen aikaan... Ensimmäistä (ja luultavasti viimeistä) kertaa elämässäni harmittelen lyhyitä työviikkoja kun tuntuu etten ehdi tehdä kaikkea. :)  

Eilen oli palmusunnuntai ja innostuin ottamaan kuvia kotiin kannetuista värikkäistä oksista ja palkkio-munista. Näissä näkyy selkeät kevään merkit (ja värit). Kärsimyksestä tai ainakaan paastosta täällä ei kyllä olla nähty vilaustakaan. :D 


Nappasin itsekin pari suklaamunaa. Olihan ne hyviä. Parempia tietenkin tuossa muodossa kuin levynä. Onneksi tajuttiin tänä vuonna varautua pienin palkkioin sillä virpojia kävi ainakin viisi erillistä porukkaa. Nyt ollaan sitten oikein tuoreita ja terveitä :) 




Onhan nuo nyt ihan sympaattisen näköisiä ruttuisine silkkipapereineen ja teippitahmaisine sulkineen. Ihana kuitenkin että askarteluihin oli panostettu ja asut olivat hauskoja. :) Piipunrassien olemassaolon olin ihan unohtanut ;) 

Parissa oksassa näkyi olevan pajunkissojakin jo, joten ehkä jonkin illan kuhjassa käyn itsekin katkomassa pajuja maljakkoon pääsiäistä varten (jos löydän). Muniakin tekisi mieli perinteen vuoksi maalata! Joka vuosi olen myös suunnitellut kokeilevani lammasta, joten olisiko senkin aika nyt tänä pääsiäisenä...

Kivaa maanantai-iltaa teille! 

Toivottavasti tästä viikosta ei nimensä mukaisesti tule piinaviikkoa ;) 

2015-03-27

Perjantainen perhosorkidea

Kiertelin tänään Hullujen päivien kasviosastoa uudet kukkaset mielessäni. Joulukuusena toimineelle huonekuusille kävi nimittäin köpelösti. Ensin kai kastelin sitä liikaa ja oksat lörpähtivät. Annoin vähän aikaa kuivahtaa, ja niinpä ne oksat sitten kuivuivat vähän turhan rapeiksi ja ruskeiksi. Ei ole minusta hortonomiksi siis. Annoin kuitenkin taidoilleni tänään uuden tilaisuuden ja ostin ah niin vaikeasti hoidettavan perhosorkidean. Vähän olisi tehnyt mieli myös isompia huonekasveja, mutta ruuhkassa kuskaamisen takia saivat jäädä odottamaan muita onnellisia koteja. 


Suomen orkideayhdistykseltä löysin hyvät ohjeet perhosorkidean hoitoon: kastellaan sitten kun juuret muuttuvat hopean harmaiksi. Paikkansa orkidea löysi, ainakin toistaiseksi, ikkunan edessä olevalta TV-tasolta. Siihen paistaa aamuaurinko, mikä ilmeisesti on ihan ok. 

Uskalsin tämän orkidean ostaa, kun kerrankin sai suhteellisen halvalla. Tarpeeksi monta kalliimpaakin kukkasta on kuoletettu - toivottavasti kasveilla ei ole tunteita! Sieväkin se on noin kukkiessaan. Kesätöissä palvelutalossa ihastelin aina yhden mummon hulppeaa orkidea-ikkunalautaa, se oli niin kaunis. Ehkäpä niille juteltiin kauniisti. 


Viikonlopun kunniaksi ostin itselleni suklaata pistaaseilla ja seuraksi ihan pelkkiä pistaaseita pistaaseilla. Toimiva sipsin korvike! 



Nyt otan vielä pienet päiväunet ja sitten siivoan loppuun... Viikonloppu on ehdottomasti mukavampi aloittaa siistissä kodissa :) Ihanaa perjantaitunnelmaa kaikille! 

- Miina

2015-03-25

Laukkutuliainen Tukholmasta

Altistuin Tukholman reissulla melkoisille laukkuvalikoimalle ja menin sitten ostamaan uuden väskan itselleni. Uskottelin itselleni että tämä tulee tarpeeseen ja niinhän se periaatteessa tulikin, välimalliksi pienelle Korsin mini-Selmalle ja koululaukkuna olevalle Cristelle & Co.:n nahkikselle. Vannoin myös että nyt en sitten tarvitse uusia laukkuja pitkiin aikoihin, en oikeastaan edes halua niitä pyörimään nurkkiin. Kolmea laukkua on vielä ihan kätevä käyttää, ei tarvitse siirrellä tavaroita laukusta toiseen ihan koko aikaa. Näille kolmelle on vielä juuri ja juuri säilytystilaakin. 


Tuon värinen laukku minulta sattui juuri puuttumaan, joten järkiostoshan tämä oli. ;) Mini-Selmaan ei mahdu kameraa, ja koululaukkua jaksan harvoin tyhjentää kirjoista, joten jospa kuvamääräkin nousee nyt kasvuun kun voin tässä uudenkarheassa laukussa sitä kuljettaa ympäriinsä. 


Fiorelli ei merkkinä sano minulle kauheasti mitään, ostin Tukholman Åhlénsilta. Ihanan napakka malli, joka ei lörähdä tyhjänäkään, monta taskua (sekä nopean toiminnan taskuja että turvallisempia vetoketjutaskuja) ja laadukkaan näköiset ompeleet. Simppeli ulkonäkö ilman epämääräisiä härpäkkeitä ja tavallisten kahvojen lisäksi mukana tuli olkahihna... Tämä on yksinkertaisesti aivan ihana! 

Laukkufriikki (?) kiittää, kuittaa ja palaa rakkaan lopputyönsä äärelle :) 

Mukavaa keskiviikkoa! 

2015-03-24

Miniloma Tukholmassa

Kävin viikonloppuna minilomalla Tukholmassa, kaupungissa, jossa en ollut ennen käynyt mutta joka ehdottomasti kuuluu jokaisen tulevan ruotsinopen käydä katsomassa. Nyt siihen tuli sopiva tilaisuus ja siskon kanssa kävimme pikkuisen pyörähtämässä tuossa Pohjoismaiden suurimmassa kaupungissa. :) 

Ja tiedättekö mitä tein siellä? No luonnollisesti kuvasin maiseman eteen pyrähtänyttä pulua:



Päivä meni nopeasti kaupungilla pyöriessä. Vähän oli huono onni voinnin suhteen, mutta kaikesta huolimatta saatiin ihan hyvä kaupunkikierros tehtyä. Tarkoituksena oli tutustua Södermalmiin mutta siellä näytti sunnuntaina todella uniselta, joten muutimme suunnitelmaa ja kävimme vanhassa kaupungissa ja Tukholman keskustassa. 

Pakollinen turistikuva piti tietenkin ottaa. Satuimme johonkin vahdinvaihtoon yleisöksi, olihan se ihan hauska tapahtuma vaikka satoikin lunta ja tuuli aika kovaa. :) 

Laivan kannelta oli kauniit näkymät ja kumma kyllä siellä tuuli vähemmän kuin Tukholman tai Helsingin keskustoissa. Olin ensimmäistä kertaa laivalla, ihan hyvä saavutus 24-vuotiaalle. (Ps. laiva ei uponnut.)


Ostin Granitista ruotsinkieliset jääkaappimagneettisanat, hauskaa, vaikka saisi olla kyllä enemmän noita sanojen taivutusmahdollisuuksia. Ihastuin taas ruotsinkieleen sitä kuullessani, ja innostus gradun raapimistakin kohtaan kasvoi pienen loman myötä.  Tämän aamun hengentuotoksessa ehkä kuvaavinta on tuo alku, måndagin sijaan taitaa oikeasti jo tisdag, ja meikäläisen pitäisi nyt ottaa kiinni koko loppu- ja alkuviikon gradulusmuilut! 



Hah, vinter tänker verkligen att döda allt igen -kuvaa myös tämän aamun tunnelmia: lunta tulla tupruttaa vaikka minä olen jo ihan keväässä! 

Nyt taas opiskelun pariin...! Mukavaa alkuviikkoa! :) 

2015-03-20

Aamun kolme aurinkoa

Aurinkoista perjantaita kaikille! 

Tänä aamuna en uskaltanut katsoa aurinkoon päin (en kerinnyt askarrella sitä pahvilaatikkoa enkä edes foliohattua ;)), joten käänsin katseeni ihan toiseen suuntaan. Ja kas, kolme keltaista aurinkoa ilmestyi aamupalalleni:


Heh heh, naapurit varmaan katsoivat että nyt se hullu siellä kuvaa jo paistinpannujaankin. En antanut sen häiritä, oli jotenkin niin söpö näky ;) 

(Näin tänään myös toisen söpön näyn, kun lähikaupan Molokeja tyhjennettiin ja ne näyttivät ilmassa roikkuessaan ihan tammenterhoilta. Tammenterhoilta! Joku on vissiin unen tarpeessa...!)

Oikeasti ihanaa että on perjantai. Jossain välissä minustakin on tullut viikonloppujen perään haikailija... Kai se iski samaan aikaan kuin ymmärrys siitä etten ehkä jatkakaan ikuisesti yliopistolla enkä vietä humanistin vapaita perjantaita maailman tappiin asti. Stressi valmistumisesta on muutenkin päällä, mietin miten saan kaiken valmiiksi ja entä jos en pääsekään tenttejä läpi enkä ehdi enää uusia niitä ennen kesää. Fiksu olisi ajatellut näitä jo vähän etukäteen eikä ennen tenttiä kahdelta yöllä. Viime päivät on mennyt nimittäin tiiviisti tentteihin lukiessa: ah monikulttuurisuutta ja ah suomen rikasta, vaihtelevaa ja produktiivista kieltä kaikkine monimutkaisine rakenteineen (bongaa -ine-komitatiivit).




Yllä olevassa kuvassa viimeöisiä, epämääräisiä muistiinpanojani suomen eri nominityypeistä. Kuka niitäkin on niin paljon kehittänyt? Entä kuka keksi, että verbeihinkin voi laittaa paikallissijojen sijapäätteitä? Miksi ihmeessä subjekti voi olla genetiivissä? Ihan höpö kieli.

Oikeasti olen ihan innoissani näistä ja oivalsin monta kivaa juttua suomenkielestä :) 

Nyt otan kyllä päiväunet ja toivotan kivaa viikonloppua! Toivotaan yhdessä ettei se takatalvi tulekaan... 

2015-03-17

Kevätnarsistit

Jos ei narsissit niin mikä sitten toisi kevätfiiliksen? Ihanan keltaiset ja sinnikkäät kukkaset kuuluvat ainakin minun kevääseeni ja niinpä pääsin taas viime viikolla narsissiostoksille... nyt olen sitten siitä asti viljellyt jokakeväistä narsistiläppää mielessäni, hehe hehee. 


Narsissit sopivat värinsä puolesta yhteen noiden oranssien tyynyjen kanssa. Raikasta ja värikästä. :) Meillä oli aika kauan tosi mustavalkoista, mutta vähitellen se alkoi kyllästyttää. Nyt mustavalkoisuus ei enää niin paljon erotu kun valkoinen sohva ja mustavalkoiset verhot vaihtuivat molemmat harmaaseen.


Harmaat verhot taittavat kyllä vähän liikaa siniseen ikkunassa ollessaan, joten ne saattavat vaihtua. Ainakin, jos haaveet ruskeasta taljamatosta toteutuvat. Lampaanvillainen vilttikin on vielä esillä kylmiä iltoja varten, mutta muuten täällä alkaa näyttää jo keväiseltä, vai mitä? :)


Samanlaiset oranssit tyynyt on makkarissakin piristämässä muuten niin kalseaa ilmettä. Lamppu on itsetehty väkerrys, jonka pohjana on pyöreä riisipaperipallo ja päälle on taiteltu tulostuspaperista tuollaisia tötteröitä. Idea lamppuun oli pinterestistä :) 



Tältä meillä näyttää tänä keväänä... Kotia on hauska kuvata itselle muistoksi, mutta kuvakulmat on ehkä vähän hakusessa ja sisustuskin luonnollisesti aina kesken ;) 

Kaunista kevätpäivän iltaa kaikille!

2015-03-16

Sunnuntain suklaa-granaattiomena-pistaasipähkinäpiiras

Viikonloppuisin leipomis- ja herkutteluhimot ovat suurimmillaan ainakin minulla. Viime viikonlopuksi olin suunnitellut vähän erilaista suklaapiirakkaa Glorian ruoka & viini -lehden sivuilta. Granaattiomenaa, pistaasipähkinää ja tummaa suklaata, ei voi olla kuin hyvää. Tein piirakasta gluteenittoman version vaihtamalla pohjan vehnäjauhot gluteenittomiin jauhoihin - ei kovin iso vaiva mutta näin lopputulos sopii minunkin mahalleni. :) 


Pohjaan tarvitset:

125 g voita
1 1/2 dl tomusokeria
1 kananmuna
3 dl gluteenittomia jauhoja 
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl leivinjauhetta
2 tl raastettua sitruunankuorta

Kuutioi voi, laita kulhoon kaikki ainekset ja sekoita taikinakoukuilla/monitoimikoneella taikinaksi. Tee taikinasta pallo (gluteenittomasta ei tullut kovin pyöreää palloa, jäi siis ehkä löysemmäksi kuin vehnäjauhoilla olisi jäänyt...) ja laita puoleksi tunniksi kelmulla peitettynä jääkaappiin.

Painele taikina piirakkavuokaan ja paista 200 asteessa ensin noin 10 minuuttia niin, että taikinan päällä on leivinpaperi ja jokin paino (ohjeessa kuivattuja herneitä...), jotta reunat eivät pääse valumaan. Kymmenen minuutin kuluttua ota paino ja leivinpaperi pois ja paista vielä 5 minuuttia. 



Suklaatäytteeseen tarvitset:

200 g tummaa suklaata
1 1/2 dl kuohukermaa
50 g voita
3 rkl tomusokeria

Laita täytteen ainekset kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä kunnes suklaa sulaa. Sekoita huolellisesti tasaiseksi. Jäähdytä täytettä 10 minuuttia ja levitä jäähtyneen piirakkataikinan päälle.


Päälle:

1 granaattiomena (siemenet)
maun mukaan (suolattuja) pistaasipähkinöitä 
pensasmustikoita 


Rouhi pistaasipähkinät, irrota granaattiomenan siemenet. Levitä ne suklaatäytteen päälle ja peitä piiras kelmulla. Laita jääkaappiin hyytymään.

Tarjoillessa koristele piirakka pensasmustikoilla.  


Kannattaa muuten varautua tarpeeksi isolla pistaasipähkinäpussilla, niihin nimittäin jää koukkuun... :D


Tämä ohje oli lähes suoraan Glorian ruoka ja viini -lehdestä enkä ota siitä kunniaa itselleni ;) Piirakkapohjan ja täytteen jäähdyttelyyn meni aikaa joten ihan pikaleivos tämä ei ole. Granaattiomenan siemenet vaativat vähän työtä (ja sotkua) eivätkä pistaasipähkinöiden kuoretkaan auenneet itsestään - vaatii siis vähän vaivaa tämä herkku! Mutta sunnuntaina väkertämiseen on aikaa ja lopputulos oli just niin hyvä kuin odotinkin: granaattiomena maistui ihanalta ja pistaasipähkinät suolaisina tasapainottivat ällömakeaa suklaatäytettä. Tosi tuhtia tämä piirakka kyllä on ja maistuvaa myös seuraavana päivänä kun suklaa on saanut muhia onnellisena täyteen makuunsa. Allekirjoittanut saattoi syödä tätä myös maanantai-aamun aamupalaksi ;) 

Mutta jos maanantai alkaa suklaapiirakalla niin eihän viikosta edes voi tulla muuta kuin hyvä... Kivaa alkavaa viikkoa kaikille! :) 

2015-03-11

Haaveilua kesäparvekkeesta

Joko saa tunnustaa odottavansa kesää? Minä nimittäin odotan ja aikamoisella innolla, vaikka kesää ennen tehtävän työn määrää en uskalla edes ajatella. Tänä aamuna parvekkeen auringonpaisteessa oli jo 20 astetta lämmintä, ihanaa! Katselin siellä vähän ympärilleni ja tulin siihen tulokseen että siivousta vaatisi että siellä viitsisi alkaa juoda aamukahveja. :) 

Onneksi voin tehdä muita suunnitelmia parvekkeen pään menoksi... kirkas auringonpaiste saa haaveilemaan ;)

Viimekesän lopussa parvekkeella näytti tältä: 


Saimme vihdoin maalattua pari lavaa mustalla maalilla istuin- tai makuupaikaksi. Lavoja vähän sahailemalla niistä tuli juuri yhden hengen sängyn kokoinen istumapaikka, jolla pehmikkeenä on ihan tavallinen patja tavallisella lakanalla peitettynä. Tänä keväänä voisi miettiä vähän jotain järkevämpääkin systeemiä, lakana nimittäin menee ruttuun ja irtoilee... Värikkäät tyynyt, raitamatto ja valmistujaisista jääneet pompomit saivat olla sisustuselementteinä. Aika monet päiväunet tuolla parvekkeen päädyssä lohikäärmepuun alla nukuinkin. :) 

Toisen päädyn kuva on edelliseltä kesältä, viime kesältä kun en löytänyt julkaisukelpoisia kuvia. Tuolla päädyssä meillä on neljän hengen ruokaryhmä, isoenon vanha lipasto kukkapöytänä ja paljon vihreää erilaisissa mustissa, valkoisissa, vihreissä ja yhdessä oranssissa ruukussa. 


Pöydällä on suosikkiyrttiä timjamia ja tosi pitkäkestoinen ruusu, muistan vieläkin miten ihmettelin sen kestoa. 

Mitähän erilaista tänä keväänä tekisi? Nuo oranssit tyynyt ovat ainakin nyt sisäkäytössä ja lohikäärmepuuta en enää vie ulos. Sen oksat nimittäin paloivat auringossa (hups) vaikka sai se samalla komean kasvuspurtinkin aikaiseksi. Väriä parvekkeella pitää kuitenkin olla. 



Ja hei, ne istutukset! Kohta saan taas alkaa hypistelemään yrttipusseja ja multasäkkejä. En vain osaa päättää mitä laittaisin, tomskut ja chilit saavat ainakin jäädä pois laskuista. Viime vuonna tomaattisato jäi nollaan ja edellisenä vuonna chileihin iski jokin ötökkä, joten ehkä nyt jotain muuta sitten. Auringonkukat voisivat olla ihania ja erilaiset yrtit... 

Hmm, haaveilu kesäpartsista jatkukoon... ainakin jotain olen aloittanut ajoissa ;) 

Kivaa, keväistä keskiviikkoa kaikille teille! :)  

2015-03-09

Luminkengistä ja maanantaista

Todellinen maanantaifiilis... Jotenkin onnistun aina vähänkään matkustaessani saamaan kamalan päänsäryn seuraavaksi päiväksi ja sitäpä täällä nytkin podetaan. Tavallisesta poikkeava ruokailu ja erilainen sänky kai tämän tuskan nytkin aiheutti. Viikonloppu oli kuitenkin kiva ja lumikenkäily hauskaa, nyt tuntuu pohkeissa... Lumikenkäily on sellaista sopivan hidasta talviulkoilua, kahdessa tunnissa kävelimme vähän reilut neljä kilometriä. Ei kyllä vauhti huimannut päätä (ei siis ollut tarkoituskaan) vaan pidimme taukoja metsässä samoillessamme. Hiihtämisessä inhoan sitä että touhu menee aina verenmaku suussa -suorittamiseen, mutta umpihangessa lumikengillä oli hauska tarpoa rauhassa eteenpäin järvien, soiden ja metsien läpi. Näimme paljon ihan tuoreita hirven jälkiä, mutta ei onneksi törmätty itse sarvipäähän ;) 


Lumimyräkkä yllätti meidät lauantain retkellä. Ei haitannut ennen kuin sitten kun pysähdyttiin syömään eväitä, tuli nimittäin ihan järkyttävän kylmä tuiskussa ja tuiverruksessa! Alemmassa kuvassa allekirjoittanut poseeraa tyylikkäissä ulkoiluvaatteissaan ennen lumimyräkkää. Lumikengät meillä oli vuokralla ja ne pitivät ihan hyvin pinnalla vaikka lämpötila olikin jo vähän plussalla. Sunnuntaina ei ollut ihan yhtä hyvä tuuri vaan kenkäily oli silloin jo paljon rankempaa tosi raskaan lumen vuoksi. 


Leppoisuudesta huolimatta lumikenkäily on kuitenkin ihan urheilua ja hien saa pintaan varsinkin ylämäessä. Suosittelen kaikille hiihtokammoisille ;)  

Tämä päivä on mennyt nyt päänsäryssä ja tuntuu että kallisarvoista opiskeluaikaa menee taas hukkaan ja stressitasot nousee. Olenkin sitten alkanut katsella kirppikselle vietäviä tavaroita ja pessyt  jo pari koneellista vaatteita. Ehkä raskin jo luopua punaisesta villakangastakistani ja sydänhameesta, joka on niin lyhyt etten sitä enää kehtaa käyttää? 



Vaatteita on lähdössä kiertoon yllättävän iso vuori ja ajttelin hinnoitella ne aika halvasti että saan kaappiin tilaa uusille asioille, heheh. Monesti kirppiksillä tuntuu jokainen halppispaitakin maksavan vähintään viisi euroa, mutta minä ainakin yritän tehdä poikkeuksen tässä asiassa jotta pääsen eroon käyttämättömistä vaatteista... :) 

Mukavaa maanantain jatkoa kaikille! 

2015-03-06

Uusi avainnauha: vaaleanpunaista, valkoista ja harmaata

Olen minä korujakin tehnyt välillä vaikka keväinen into tahtoo suuntautua enemmän sisustukseen, lenkkeilyyn ja kokkailuun. Miten tämän energian saisikin suunnattua mieluummin opiskeluun ja/tai työnhakuun? Pitäisi pian sitäkin urakkaa alkaa selvittämään. Hirvittää. Voin ottaa mentorointia vastaan jos jollakin on mistä tarjota. :D 

No, tässä yksi vaaleanpuna-valko-harmaa avainnauha, jonka näpersin viime viikonlopun pimeinä tunteina. Helminä on lasihelmiä ja muutama kristallihelmi. Minulle kävi pieni strömmäys noita välihelmiä tilatessa kun en tajunnut siemenhelmien kokomerkintöjä, ja niinpä nämä hopeasisuksiset kirkkaat lasihelmet ovat kooltaan ehkä puolet niistä, joita olen aiemmin käyttänyt. Vaijerikaan ei mene läpi kuin yhden kerran ja helmiä saa etsiä melkein suurennuslasilla lasikantiselta pöydältä... 



Tämä koru on tavallista vähän lyhempi, olisikohan 75 cm pituinen. Laitan tämän myöhemmin kauppaani myyntiin ja sinne sitten tarkemmat tiedot myös. Nauha on aika kevyt juuri tuosta siemenhelmien pienuudesta johtuen, eikä tässä ole yhtään kivihelmeäkään painoa tuomassa. Lukoksi laitoin vähän erikoisemman näköisen teräslukon, sirompi malli sopii mielestäni kivasti vaaleaan koruun. Vaikka vaijeria on nyt tässä korussa vain yksinkertaisesti, niin pitäisi sen kyllä silti kestää käyttöä. Ei ehkä mitään ihan megalomaanista avainnippua kestä venymättä, mutta sellaista tavallisen kokoista nippua kyllä. 


Kuvista varmaan huomaa että nauhan niskaosa muodostuu pelkästään siemenhelmistä. 



Minusta tästä tuli söpön pastellinen :)

Onko täällä muuten sellaisia lukijoita, jotka ovat tilanneet minulta avainnauhoja (tai muita koruja)? Ottaisin mielelläni vastaan palautetta nauhan kestävyydestä ja käytettävyydestä. Ihan kaikkia helmiä en tietenkään voi myllyttää minkään lihamyllyn läpi kestävyyttä testatakseni, enkä oikein näe ideaa myöskään hillittömissä vaijerinkatkaisutesteissä. Luotan suomalaisten helmikauppiaiden ilmoittamaan kestävyyteen. Käytän toki itse tekemiäni avainnauhoja, mutta koska minulla on niitä useampia niin en välttämättä saa ihan oikeanlaista kuvaa siitä, miten nauha kestää päivittäisessä käytössä pitemmän ajan. Laitathan minulle sähköpostia tai kommenttia jos jotain aiheeseen liittyvää tulee mieleesi :)

Kivaa viikonloppua kaikille! Minulla on tiedossa ainakin lumikenkäilyä, jee. :) 

2015-03-05

Rapeat bataattiranskikset

Monen muun tavoin myös minä olen innostunut bataattiranskiksista. Ne ovat paitsi hyviä, myös terveellisiä (esim. perunaan verrattuna sisältävät paljon enemmän vitamiineja yms.) ja sopivat melkein kaiken kanssa.

Ensimmäisiä kertoja bataattiranskiksia tehdessä niistä tuli aikamoisia lölleröitä, olinhan vain pyöräyttänyt ne ympäriinsä öljy-mausteseoksessa. Sittemmin löysin vähän monimutkaisemman (mutta kuitenkin helpon) ohjeen ranskiksille, ja sitä soveltaessa ranskiksista tulee oikeasti ranskiksia myös rapeudeltaan. 



Leikkaa ensin kuoritusta bataatista pitkulaisia suikaleita. Ota kunnon veitsi koska bataatti on k o v a a. Palaset saavat olla minusta aika isojakin (ja mahdollisimman epämääräisen muotoisia). Sen jälkeen vuorossa on bataatinpalasten huuhtelu ja kuivatus. Bataateista huuhdellaan ensin tärkkelys pois pinnasta esimerkiksi siivilällä ja sitten kuivataan pyyhkeen päällä.  Tämä on ilmeisesti olennainen vaihe rapeuden kannalta.

Yhdestä bataatista tulee sellainen pellillinen ranskiksia.

Sen jälkeen bataatit laitetaan pakastepussiin ja heitetään öljy-mauste-korppujauhoseos perään ja pyöritellään/ravistellaan pussia niin että mausteet sekoittuvat ranskiksiin suurin piirtein tasaiseksi. Voit tietenkin sekoittaa öljyn ja mausteet bataattiin myös ihan kulhossa jos haluat, mutta se pussin ravisteleminen ja pyörittäminen on oikeastaan aika hauskaa. ;)

Mausteseos:

1-2 rkl öljyä
1/2 tl paprikajauhetta
1/2 tl sipulijauhetta
1/2 tl suolaa
1/2 tl sokeria (minusta ei pakollinen)
1/2 tl pippuria
1 rkl (gluteenittomia) korppujauhoja

 Pussista bataatit kaadetaan pellille, siitä uuniin (225 astetta ja puoli tuntia, saavat jopa alkaa hieman mustua kulmista ennen kuin ovat valmiita) ja lopuksi ääntä kohti, nam! 


Musta lautanen ei tosiaan tee oikeutta ruokakuville, mutta kuvassa on siis bataattiranskiksia, aurajuusto-creme fraiche -dippiä sekä kanan siipiä ja koipia. Hyvää, mutta kaikki vihreä puuttuu kyllä tältä lautaselta ;)

Bataatti on ehkä maailman kovin kasvis ja sitä on tosi rasittavaa leikata, mutta maku on vallan mainio, vähän makea. Minusta bataatti on parhaimmillaan näin valmistettuna! Onko teillä hihoissanne muita bataattiohjeita? 

2015-03-03

Harmaan päivän väripilkkuja

Minulla olisi nyt hiihtolomaviikko, mutta gradun takia päätin pitää ihan tavallisen opiskelutahdin päällä. Tänään oli kyllä niin harmaa päivä että heräsin vasta kymmeneltä, enkä sitten saanut päätöksestä huolimatta mitään aikaiseksi koko päivänä. Onneksi maanantaina olin ahkerana yliopistolla koko päivän ja sain pari lisäsivua raapustettua. 

Jos joku tätä harmaata ja saamatonta päivää piristi, niin kirppisreissu siskon kanssa Oulun uudelle kirppikselle nyt ainakin. Olipas siellä ruuhkaa ja paljon tavaraa! Oma saldoni puolentoista tunnin kiertelyn jälkeen oli vain yksi paita, mutta parempi kai sekin kuin ei mitään :) 


Varasin itsellenikin pöydän kirppikselle ensi viikon torstaista lähtien. Kätevää, kun varauksen voi tehdä netissä: nyt en voi enää perua vaan on oikeasti otettava niskasta kiinni ja jaksettava myllätä vanhojen vaatteiden parissa. 

Kirppisreissu piristi päivää mutta niin piristivät nämä kukkasetkin. Keltaisia tulppaaneja = kevät. Kuulin kyllä tänään myös linnunlaulua joten jospa se kevät olisi ihan oikeasti jo täällä :)


Tulppaanien takana näkyy räpöstämäni piirrustus/maalaus. Joku ehkä arvaa, etten osaa piirtää hiuksia? :D Tuo on tehty kokonaan akvarellipuuväreillä, vaikka oikeasti puuvärit on kai tarkoitettu yksityiskohtien viimeistelyyn :) Tykkään kynillä värittämisestä joten miksipä en sitten tekisi kokonaista piirustusta niillä ja pehmentäisi vedellä haluamiani kohtia. 



Kevään ja valon kunniaksi vaihtelin myös tyynyjä värikkäämpiin sekä makkarissa että sohvalla... oranssi väri on yksi suosikeistani, niin energinen :) Tuo oranssi läiskä taustalla on myös oma tekeleeni, akryylimaaleilla isolle pinkopohjalle maalattu. Taulu on taas yksi esimerkki siitä, miten suunnittelen jotain kaunista ja harmonista tasaista pintaa, mutta lopulta maalausjälki on riemunkirjavaa ja kirkuvan oranssia. :D 

Kevät houkuttelee taas laittamaan sisustusta uusiksi (ja muuttamaan isompaan, valoisampaan asuntoon...). Tällä hetkellä haaveilen lehmäntaljamatosta mutta en osaa päättää sopisiko se meidän pienenpieneen olohuoneeseen vai ei... ja entä jos meillä haisisi sitten lehmälle?   

2015-03-02

Pieni taulukollaasi

Mukava viikonloppu takana! Kotona oleilua, hyvää ruokaa, siivousta, kukkapurkkien maalausta, rentoutumista... ja sunnuntai-iltana reipas juoksulenkki, tuoreita teeleipiä ja lämmin sauna. Tiet olivat kyllä vielä tosi jäiset, mutta juoksu onnistui silti. Kuu ja tähdetkin loistivat kivasti aina kun uskalsi irrottaa katseen tiestä. ;)

En malta odottaa sulia teitä.

Tänään sain jopa pyyhittyä pölyt meillä majailevasta lohikäärmepuusta, joka tämän operaation jälkeen muutti värinsä pölynharmaasta takaisin tummanvihreäksi.

Mutta höpisin jo aiemmin jotain taulukollaasista. Jokin niissä ihastuttaa. Tähän asti olen ihastellut niitä muualla, muiden ihmisten blogeissa ja kodeissa, mutta nyt omaan makuuhuoneeseenikin on yksi pieni kollaasinpoikanen kehittynyt kolmesta kortista ja julisteesta. 




Mikki-taulu on miehen lapsuudesta, jokin lahja kai. Alareunan tekstin mukaan Mickey's Steamroller on vuodelta 1934. :) Mikki-taulun vieressä on ollut kolme korttia odottamassa kehyksiä, hmm, kohta pari vuotta. Nyt viimein saimme aikaiseksi ostaa valkoiset, korttien kokoiset puukehykset ja laittaa taulut seinään. 



Onhan nuo kortit nyt aika kreisit, mutta tykkään niistä silti. Vähän leikkimielisyyttä pitää säilyttää. :) Kortit on ostettu vaihtosyksymme aikana, syksyllä 2012, Umeån taidemuseosta. Koko rakennus on aivan ihana (samalla yliopiston kampusta) mutta myös kauppa korttivalikoimineen oli aika kattava. Me yritettiin tietenkin ostaa muistoksi ne hörhöimmät kortit, heh. :)

Mitäs tykkäätte? :)