2015-01-20

Ryhmäliikuntarajoitteinen kävi pilateksessa

Onko teillä ennakkoluuloja ryhmäliikuntaa kohtaan? 

En ole koskaan ollut kauhean innostunut ryhmäliikunnasta ja koulussakin jumppatunnit olivat aika tuskaisia. Sieltä kai juontaa juurensa, että vieläkin oikeasti pelkään kaikenlaisia rytmikkäitä jumppatunteja, minulla kun ei jalat ja kädet liiku eri suuntiin, eikä ainakaan yhtä aikaa. Nyt taisin kuitenkin löytää viikkooni uuden ohjelmanumeron, joka kai ryhmäliikunnaksi lasketaan: pilates. Olin tietenkin etukäteen lukenut netin kauhutarinoita mm. kirsikasta peräsuolessa ja pälyillyt epäluuloisesti tunnin nimen alkuosaa (Fit). Tuo tunti yllätti minut kuitenkin positiivisesti kun kerran paikalle uskaltauduin.

Jollekin rohkealle kaiken mahdollisen kokeilijalle pilateksen kokeilu varmaan tuntuu ihan hölmöltä puheenaiheelta. Sen kun vain menee ja testaa, ei kukaan siellä toisia töllötä. Mutta minulle tämä oli suuri askel kohti hikisiä, trendikkäitä jumppasaleja, ja uskon kyllä etten edes ole ainoa, joka niitä yhä kavahtaa ;)

Olen kyllä käynyt yhdessä toisessakin jumpassa pari kertaa, mutta jotenkin olen aina onnistunut tälläytymään sellaiselle tunnille, jossa jotakin ohjelmaa tehdään viimeistä kertaa ja kaikki muut osaavat sen jo ulkoa. Lopulta minä teen vielä viimeistä hauiskääntöä kun muut ovat tehneet niiden lisäksi jo kolme jännehyppypyörähdystä ja viisi yhdenjalankyykkyä.



Kameraa en jumppasaliin raahannut, joten saatte tyytyä näiden kukkasten ryhmäliikuntakuvaan :) 

Joo, mutta se pilates. 

Ensiksikään ohjaajana ei ollut supertrimmattu 20-vuotias bikinibodaaja, vaan ihan tavallinen ihminen, joka aloitti tunnin kysymällä, onko tunnilla yhtään ensikertalaista. Heilutin vimmaisesti kättäni takarivissä ja toivoin, etten joutuisi nyt sen takia silmätikuksi. Olin toki varustautunut mustalla massaansulautumistopilla. :D No en joutunut silmätikuksi, ja ainoa Kirsikka peräsuolessa -tyyppinen, hörhöilyksi laskettava asia oli alun asennon hakeminen vyötä kuvittelemalla. Ja sekin oli ihan havainnollistava, vaikkei just kirsikka ollutkaan. Ohjaaja myös muistutti, että jos et osaa hengittää pilateshengitystä niin muista kuitenkin hengittää. Se on tärkeintä. Ja se oli oikeasti tärkeintä, sillä tietoisesti hengittäessä hartioita on hankala nostaa huomaamattaan korviin. 

Pilateksen tahti tuntui rentouttavalta ja yritin keskittyä liikkeisiin täysillä. Koska salissa ei ole peilejä, omaa asentoa oli vähän hankala arvioida, mutta ystävällinen ohjaaja kävi onneksi kiertämässä salia moneen kertaan ja muistutti siellä olevansa meitä varten. Se oli kivaa ja rauhoitti mieltä vaikka pää alaspäin ähistessä olo ei muuten kovin zen ollutkaan. :D 

Alkuun ihmettelin, miksi muilla osallistujilla oli pitkähihaiset paidat päällä tunnin alkaessa ja toivoin ettei pilates nyt ihan niiiin rauhallista ole että paleltuisin patjalle. Alkoi ne paidat sitten kuitenkin lennellä myöhemmässä vaiheessa. Liikkeet tuntuivat suhteellisen helpoilta ja ne piti tehdä mahdollisimman hitaasti, mikä sitten tietenkin antoi aikaa ajatella että kumpaa vasenta jalkaa missäkin välissä liikutetaan. Hiki ei varsinaisesti virrannut mutta kyllä siinä lämmin tuli. Olin oikeastaan yllättynyt että sain näin ilman painojakin lihakset ihan jumiin asti. Ilmeisesti pilates sitten oikeasti tehoaa johonkin syvempään lihaskerrokseen. Lonkka tuntui olevan ihan tuhannen jumissa ja takareisiä en siinä lyhyessä alkuvenytyksessä ehtinyt saada auki. Lisää kehonhuoltoa siis tarvittaisisiin, joten menen toistekin. :)

Onko linjoilla muita ryhmäliikuntarajoitteisia tai jopa rajoitteista yli päässeitä?  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti