2015-01-16

Levoton sielu somettaa

Nyt kun tämän kevään ajan pääasiallinen tehtäväni on kirjoittaa yksi gradu, minusta on paljastunut tosi levottomia piirteitä. Gradun lisäksi olen haalinut yhtä jos toista tehtävää, työtä ja toiminimeä. Lisäksi tykkään näperrällä kotona kaikenlaista, ja aikatauluttomina päivinä teen kaikkea yhtä aikaa, unohdan syödä ja hötkyilen sinne tänne! Etenkin nämä somet aiheuttaa minussa levottomuutta. Hyppään vähän väliä Instagramin, Facebookin ja erilaisten blogien väliä tarkistamassa onko mitään uutta ilmaantunut ja samaan aikaan päässäni myllertää melkoinen kaaos. Löytyisikö täältä kohtalotovereita?

Muistellaanpas vaikka yhden aikatauluttoman aamuni töhinöitä:

8:30 herätyskello soi. Laitan herätyksen pois ja jatkan unia kirkasvalon loisteessa. Viime yönä meni niin myöhään sängyssä pyöriessä kun päässä oli päällä se kuuluisa televisio ja sen kaikki kanavat yhtä aikaa.

10:30 Säpsähdän WhatsApp-ääniin ja vastailen peiton alta ystävien viesteihin. Ei, en tullut luennolle kun ne ovat niin susikuivia, ei en jaksa tänään tulla yliopistolle syömään kun kotonakin on ruokaa. Sähköpostiakin on tullut, vastaan kännykällä yhteen tärkeimpään. Selaan Iltasanomien etusivun. Tsekkaan kännykällä verkkopankin: tilatuista koruista on tullut maksu perille, pitääpä tulostaa kuitit. Muistan, että olenpas suunnitellut paljon touhua tälle päivää. Luen loput (enimmäkseen turhat) sähköpostit ja selaan Instagramin ja Facebookin uutuudet.

10:45 Nousen ylös sängystä, hipsin suihkuun. Suihkussa päässä pyörii päivän hommat: tulosta kuitit, vie postiin, käy samalla kaupassa, toimita sähköpostilla opintosuoritusote, kirjoita gradua (!!), tee työhommia, saa jotain aikaiseksi. 

11 aikaan laitan ensin tietokoneen päälle, sitten keitän kahvit. Jotain syötävääkin yritän miettiä, mutta tietokone valmistuu näistä asioista ensimmäisenä. Käyn vastaamassa blogin kommentteihin, tsekkaan varsin tilastot ja sen, mistä tänne on porukka löytänyt tiensä. Facebook, pari blogia, hesari ja kaleva. Alan tulostamaan kuittia verkkokaupasta. Kauppa on vielä aika uusi enkä osaa käyttää takahuonetta, soitan mieheltä vähän apua. Tulostan kuitit, kirjoitan kirjekuoret, pakkaan korut kuoriin ja teippaan kuoret kiinni. Hienoa, jotain valmista. Muistan, että tulostin on nyt helposti saatavilla, skannaanpas opintosuoritusotteen samalla. Etsin skanneriohjelmaa koneelta ja löytyyhän se lopulta. Samalla muistan, että otin illalla ne katkaravut sulamaan, nyt ne pitäisi vielä kuivattaa, mutta käynpäs ensin vessassa. Skannaan laput ja etsin verkkopankista postilokeroa, plääh, kuinka vaikeaa, en löydä. Käyn varalta Facebookissa ja uutissivuilla, jotka ovat jääneet auki välilehtiin. Onneksi kännykällä löytyy se postilaatikkokin, ja käytän kahta erillistä laitetta samaan aikaan lappujen lähettämiseen. Jossain välissä juon kupin kahvia.
Nätisti organisoidut graduaineistot ruokapöydällä

12 aikaan on jo nälkä, vedän nopean smoothien naamaani ja toisen kupin kahvia, loppu on kylmää. Tuikkaan muistitikun koneeseen ja vakaasti päätän aloittaa gradun teon. Tuijotan keittiön taulua. Tuohon pitäisi keksiä jotain kivaa. "Taidelainaamo" kirjoitan Google-hakuun ja uppoan ihaniin taideteoksiin. Vaan mitäs tuolla pilkottaakaan, yksi maalauspohja! Mitäs jos siihen piirtäisi sitä ja tätä ja tuota ja .... kohta olenkin jo maalaustyön touhussa, uppoutuneena akryyleihin, ja muistitikku vilkuttaa valoaan yksinäisenä. Samaan aikaan lähettelen WhatsApp-viestejä kaverille. Ja maalisin käsin käyn laittamassa ne katkaravut siivilään kuivumaan.

14 aikaan kilahtaa sähköposti graduohjaajalta: pitäisi vara esitysaika! Paljon muutakin on kilahdellut, liikuntavuoroa, kääntämisen kursseja... Päätän että nyt on maalaukset maalattu ja työnteon aika, että saan joskus jotain valmiiksi. Mutta inspiraatiotahan pitää ensin hakea Facebookista? Sinne siis! Ja taas on nälkä, teen munakkaan samalla kun varaan esitysaikaa. Pannu kuumuu niin kuumaksi että munat sihahtaa ihan kunnolla, enkä sitten muistanut mitään kasviksia pilkkoa sekaan. Kai sitä pelkillä munillakin pärjää. Gradun seminaariosalle on nyt kuitenkin dead-line valittuna, huh.

Keittiön pikantti sisustuksellinen yksityiskohta
14:30 Taas on tärkeät uutiset ja facebookit selattu. Gradun teko voi alkaa. Aloitan tietenkin poistamalla ylimääräiset välilehdet. Niitäpä onkin kertynyt, tällaistakin kivaa olen tullut aamulla avanneeksi! Pakkohan ne on lukea. Ei, mutta, ne aamulla laitetut kirjekuorethan tuossa odottaa valmiina! Ja postilaatikko tyhjennetään klo 15! Päätän kipaista kuoret postilaatikkoon ja saan aamun ekat raikkaat ilmat. Mutta kas vain, lompakko jäi kotiin... ehtiihän sinne kauppaan illallakin.. jaa, ei näillä kirjeillä olis vielä kiire ollutkaan, laatikko tyhjennetään vasta 16:00. Kipaisen takaisin kotiin ja istun koneelle. 

15:00 Tehokasta gradun kanssa painiskelua. Nyt ihan oikeasti pystyn keskittymään aina vähän kerrallaan. Tosin aamuinen maalaus kummittelee oikeassa silmäkulmassa ja vessassa pitää tietenkin käydä. Vessasta tullessa laitan vähän hiuksia ja teen pari kiemuraa valkoisella maalilla tauluun, muuten näyttää ihan tyhjältä. Pensselit jää lojumaan, mutta jääköön, teen nyt töitä. Saan sivun verran tekstiä kirjoitettua ruotsiksi. Myöhemmin se pitää vielä työstää ja oikolukea kunnolla. Miksi menin tuohon tauluun punaistakin sotkemaan? Pitäisikö laittaa taulusta kuva Instagramiin? Entä näistä koulukirjapinoista, jäisi sitten todisteita että olen opiskellut... Otan kuvat mutta ne näyttävät ihan kamalilta, ja niin näyttää taulukin. Saisikohan oikealla kameralla parempia kuvia?

Olohuoneen lattian sisustuksessa yhdistyvät kauniisti pilatesrulla, maalit ja askartelutarvikkeet. Onneksi nämä on helppo kerätä pois. 

16:00 Viimeinenkin keskittyminen herpaantuu ja levottoman sielun tie käy kohti Facebookkia. Perhechatin paikka. Kirjoittaisiko joku minulle gradun valmiiksi, kysyn. Vapaaehtoisia riittää siihen asti kunnes kerron aiheen. :D Päätän pitää tauon gradun kirjoittamisesta. Ei tästä mitään tule, ja nyt nuo sisaruksetkin tuolla spämmää viesteillä. Menen bloggeriin: aah, uusia päivityksiä toisten blogeihin tullut... Lisään kommentteja muutamaan blogiin; selitän tämän verkostoitumisena. Hyvä idea vähän verkostoitua näin torstain kunniaksi! 

16:30 Tajuan, miten uskomatonta urpoilua minun koko aamuni on ollut. Enpä pessyt niitä pensseleitäkään. Ai niin, en mahtunut kun tiskialtaassa on leikkuulautoja. Sänky on petaamatta ja joka paikassa lojuu pensseleitä ja maalituubeja. Kirjapinot kasvavat tietokoneen ympärillä, ja tässä samassa kohdassa pitäisi mahtua myös syömään. Olo on niiin sekava ja levoton. Yhtenään pomppaan Facessa, bloggerissa, Instagrammissa ja sähköpostissa. Käyn tarkistamassa asioita nettikaupan takahuoneesta. Gradu vilkkuu kaiken taustalla. En malta odottaa että pääsen taas oikeisiin töihin, jossa kaikki vaan on pidettävä järjestyksessä ja paikalla on oltava tiettyyn aikaan.  Päässä on ihan kamala kaaos ja alan kirjoittaa tätä...

Jokohan ne katkaravut on kuivuneet?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti